Harmaasävyjä

Koska onnistuin joku aika sitten hoitokissan kanssa rikkomaan pari vanhaa harmaata Teema-kulhoa, ostin tilalle uutta helmenharmaata. Tässä koko skaala mustasta valkoiseen.


Myös pari helmenharmaata syvää lautasta päätyi kaappiin valkoisten ja mustien seuraksi.

KLIK KLIK
Iittala -->

Astiakaappi: lautaset

Ohops, lautaset ovat unohtuneet astiakaapin inventaariosta.

Lautaset ovat tuttua ja taattua Arabian Teemaa; harmaata, valkoista ja mustaa sekaisin. Syvissä lautasissa ei tosin ole koskaan ollut tuotannossa harmaata, joten sitä odotellessa...

Astiakaappi: Maunon astiat

Maunon ruoka-astiat ovat Arabian Nerot (kuinkas muuten). Niitä on kolme, kaksi valkoista, yksi musta. Vedelle, raksuille ja märkäruualle. Tarjotin on on Kirsi-kodin, vammaisten taideyhteisön.

KLIK KLIK
Arabia: Nero
Kirsi-koti

Astiakaappi: aterimet

Yksi niistä asioista joihin en kotini varusteistossa ole ihan hirveän tyytyväinen on aterimet. Ne ovat Hackmanin Elegiat, nuo ihanat muovipäiset 80-90-lukujen taitteen helmet (ja sieltä ne ovat myös peräisin, ensimmäisestä omasta kodista). Mielelläni ne vaihtaisin joihinkin toisiin, hieman klassisempiin ja aikaa kestävämpiin, mutta a) niitä on koko sarja, b) koko aterimiston uusiminen on kallista ja c) en ole vielä löytänyt sopivaa vaihtoehtoa.

Haluaisin aterimet jotain sarjaa, jota voi ostaa pitkänkin aikaa. Sarjaa, johon saisi paljon eri osia, erilaisia ottimia jne. Ja jossa sitä valikoimaa myös on. Mielellään sitä suosisi myös kotimaista, esimerkiksi juuri Hackman-Iittala-komboa, mutta valikoimasta ei jotenkin löydy sitä oikeaa. Citterio on aika lähellä ja se on hieman ollut harkinnassakin, mutta jotenkin se malli on hieman leveä omaan makuun, varsinkin ottimissa. Savoniaa on kaikissa laitoksissa ja huoltoasemilla. Artikia on vanhemmillani mökillä. Carelia on jotenkin luihu. Mango on järkyttävän ruma, Piano siitä vain laihennettu versio. Swing on mitäänsanomaton. Memorya nyt en viitsi edes mainita.

Uutta Flirtiä pitää vielä makustella olisiko siinä aineksia. Lusikoiden muoto on ehkä hieman liian leveä, mutta tykkäisin kovasti jos joitain osia voisi maustaa värillisillä kappaleilla, joten se olisi plussaa.

Alessin Dry on ollut yhtenä vaihtoehtona. Asiaa pitää tutkia.

KLIK KLIK
Hackman
Iittala

Astiakaappi: karahvit

Piipahdetaanpa pitkästä aikaa astiakaapille, sen inventoiminen on ihan jäänyt unohduksiin.

Neljä pientä karahvia maaaarrsssi näinnnn... Karahvit ovat jostain syystä ihan hirvittävän viehättäviä esineitä, vaikka niille ei ole kovastikaan käyttöä. Hinkulistalla on ainakin Eva Solon neopreenitakkinen versio ja Muuton Flow. Ihan vain koska ne on niin kivoja.



Kuvassa vasemmalta:
Iittalan Kartion vanha pallomahainen versio, ei enää tuotannossa.
Vanha vihreä Kaj Franckin annoskarahvi, jostain 50-luvulta?
Takana Tapio Wirkkalan aikanaan muotoilema karahvi, josta Iittala teetti 200 kpl sarjan kolmea väriä UniikkiPäiville.
Ja Iittalan Kartion harmaa perusmalli.

Astiakaappi: kattilat

Palataanpa pitkästä aikaa astiakaapille (tänään on kotihengetärilta: pannari on uunissa ja keittiö siivottu, pyykkikone melskaa kylppärissä).

Kattilat ovat Iittalan Tools-sarjaa, Björn Dahlströmin suunnittelemat. Kattiloita pitää joskus hankkia lisää, toistaiseksi näitä on vasta pari (varakappaleita löytyy Hackmanin Elegiaa). Lisäksi sarjasta on pienempi uunivuoka, johon on mainio tehdä vaikkapa puolen pellin pannari. Sarja on kohtuullisen hintavaa, joten nämäkin hankinnat ovat kaikki tehtaanmyymälästä II-laatua (tosin joku voisi tulla kertomaan mikä näissä nimenomaisissa kappaleissa on se vika...) ja siksi myös koko sarjaa ei ole tullut keralla hankittua. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa... Hintansa vastineeksi näissä on ajaton muoto ja todella tukeva rakenne.



Linksut:
Hackman
Iittala
Scandinavian Design: Björn Dahlström

Astiakaappi: kahvikupit

Vaikka en itse kahvia juokaan, pitää kahvikupit silti olla. Ja voihan näistä juoda muutakin. Ja itse asiassa nämä eivät ole kupit vaan mukit. No, sama käyttö.

Kaikki tunnistavat Iittalan Teeman. Kuten Kartiokin, sitä taitaa löytyä melkein jokaisesta suomalaisesta kodista. Edelleen Kaj Franckia, mielestäni kaunista, yksinkertaista, funktionaalista suunnittelua. Riittävästi osia, hyvä saatavuus (mitä nyt välillä leikkivät värien saatavuuksilla), kotimainen valmistaja. Parempaan en vielä ole törmännyt.



Väreinä valkoinen, musta ja harmaa. Niitä sekoittelen ristiin, eli tuurilla voit saada samanvärisen parin eteesi, useimmiten eriparia. Mukana myös pari Antti Eklundin Hesarille kuvittamaa spesiaalimukia.

Linksut:
Antti Eklund
Iittala

Astiakaappi: juomalasit

Jatketaan astiakaapin sisältöä:

Juomalaseina on Iittalan Kartiot, harmaana ja sekä pienenä että isona. Tarpeen mukaan pöytään ilmestyy myös kaadin, harmaa sekin.



Näistä laseista on vaikea kertoa mitään, niin tutut ne kaikille ovat. Tällä hetkellä varmaankin suomalaisten kotien suosikkisarja. Mikä kertonee ajattomasta designista - onhan Kartio suunniteltu jo 50-luvulla, klassikkodesigneri Kaj Franckiin voi aina luottaa!

Harvemmin käytössä oleva lasisetti on myös Iittalan, Hot&Cool-sarjan kuusi vihreärenkaista lasia löytyy myös kaapista. Näihin en oikein ole saanut tuntumaa, ja päätyvät siksi harvemmin käyttöön.



Linksut:
Iittala

Astiakaappi: viinilasit

Kuten jo lupasin, raottelen hieman astiakaappiani. Pikkuhiljaa, koska astiafriikkinä tästä aiheesta piisaa asiaa... :D

Aloitetaan helpoimmasta. Ja varmastikin astioista vähiten käytetyistä. Itse olen alkoholiton, mutta pitäähän sitä ihmisellä viinilasit olla. Puntaroin asiaa pitkään, etsin sopivaa lasisarjaa ja vihdoin päädyin näihin: Pentikin Herttua-sarja.



Kriteerit olivat samat kuin muillakin astioilla:
- jotain tunnetun valmistajan sarjaa, jotta sitä saa täydennettyä myöhemminkin
- silmää miellyttävä muoto
- klassinen ulkonäkö, jota kestää katsella pitkäänkin

Viinilasien kohdalla sopivaa sarjaa ei meinannut löytyä, eivätkä nämäkään mikään pakko-saada-ostos ollut. En halunnut liian "fiinejä" laseja, esimerkiksi yltiökorkeilla jaloilla, jotta tietty rentous ja käytettävyys säilyisi. Ettei tarvitsisi olla niin kovin varpaillaan.

Yleensä en ole kuvioiden ystävä, mutta nuo hiotut viivat tuntuivat mukavilta, tulee jotenkin mieleen klassinen liituraita.

Toistaiseksi ei ole tullut hankittua kuin viinilasit (ja tunnustan etten myöskään muista ovatko nuo valko- vai punaviinilasit, tuossa sarjassa ne ovat kooltaan nimittäin todella lähellä toisiaan) kun tosiaan tuota alkoholitarjoilua on sen verran harvoin. Harkinnassa on ollut josko sitä joskus ostaisi näille myös vesilasit ja karahvin ainakin.

Tsekkaa:
Pentik