Käsityömessujen suma osuu tähän marraskuun alkupuolelle, kun ensin tänä viikonloppuna on messut Helsingissä ja ensi viikonloppuna Tampereella. Helsingin pienemmät alan messut olivat jo syyskuussa Wanhassa Satamassa, tänä viikonloppuna messuiltiin sitten oikein Messukeskuksessa.
Perinteisesti olen käynyt vain Wanhan Sataman tapahtumassa ja Tampereen messuilla. Wanhan Sataman tapahtuma on pieni, mutta sinne on helppo helsinkiläisenä mennä, joten yleensä siellä on tullut vierailtua. Tampereen tapahtuma on huomattavasti suurempi ja sen ajankohta on sopivasti veljentyttären syntymäpäivien tienoilla, joten siellä on käyty hömpsöttelemässä kälyn kanssa jo monena vuonna. Ensi viikolla taas.

Sen sijaan tänä viikonloppuna olin ensimmäistä kertaa Helsingin Messukeskuksessa käsityömessuilla (näillä kolmella tapahtumalla on kaikilla samantapainen nimi, Kädentaidot, mutta kaikilla eri järjestäjä). Messut olivat kyllä lievä pettymys. Tuttuja käsityöyrittäjiä oli paljon, mutta silmäänpistävän paljon standien seassa oli myös myyjiä jotka eivät mitenkään liity käsityöhön tai kädentaitoihin. Oli kaupan silmälasienpesuainetta, kiinalaista rihkamaa, hierovia tuoleja, kosmetiikkaa, metrilakua, ihmesieniä, tyynyjä, kipukoukkuja...
Järjestäjän toivoisi karsivan osanottajat teeman mukaisiksi eikä niin että kaikki jotka tilan maksavat, pääsevät mukaan. Rihkaman myynnille, jos sitä halutaan mukaan, voisi varata oman alueensa vaikkapa Messukeskuksen käytäviltä niin että varsinainen messualue pyhitettäisiin asiaan liittyville myyjille. Tampereella mielestäni kuri on ollut tässä asiassa parempi, joten sinne suuntaan isommin odotuksin.
KLIK KLIK
Kädentaidot Tampereella