Sisustusta ja sitruunoita

Arkistolistaus tunnisteissa ‘Matkailu’

Monet suomalaiset hankkivat talon tai asunnon Tallinnasta. Niin minäkin, kun tässä pari viikkoa sitten kävin.

No, talo ei onneksi paljoa painanut niin tuli ihan kainalossa kotiin asti ja eteisen oveen. Siihen on hyvä kirjailla viikon menot ja muistettavat, ainakin on keskeisessä paikassa jos vaikka osuisi silmiin.

Talo on virolaisten muotoilijoiden Nu Nordik -kaupasta, joka sijaitsee Vanhankaupungin laitamilla Vapauden aukiolla. Sinne ei välttämättä osu sattumalta, sen verran syrjässä kauppa on. Olisihan tuollainen helppo tehdä itsekin, vanerista ja liitutaulumaalista, mutta kun maksoi vain 20 euroa niin saman olisi saanut tarvikkeisiin kulumaan, maali on kallista.

Kaupassa oli monia kiinnostavia tuotteita, mutta hinnat ovat kyllä jo vähintään suomalaisella tasolla, paikoitellen jo aika koviakin. Esimerkiksi ohuesta pörrölangasta kudotut ja erilaisilla helmillä ja paljeteilla koristellut tumput olivat 73 euroa pari, mikä mielestäni on jo todella kova hinta. Niinpä kaupasta ei talon lisäksi muuta mukaan tarttunutkaan. Kannattaa kuitenkin visiteerata, jos maisemissa liikkuu.

Kaupalla ei valitettavasti ole muuta nettisivua kuin Facebook-sivusto, ja sekin viroksi (vai eestiksi, kumpi se kieli nyt onkaan?).

KLIK KLIK
Nu Nordik

Helsinkiläisenä on helppo viettää edullista ja virkistävää vapaapäivää lahden eteläpuolella nappaamalla päiväristeily (25 euroa menopaluu) ja suuntaamalla Tallinnaan. Kauniina syyspäivänä kaupunki on edukseen ja syyskuu on vähentänyt turistien määrääkin kiitettävästi, varsinkin viikolla.

Tällä kertaa retken pääkohde oli Kumun taidemuseo, joka sijaitsee hieman keskustan ulkopuolella, vitosen taksimatkan päässä – myös ratikalla ja bussilla pääsee lähistölle, eikä kävelymatkakaan ole mahdoton. Kerran kuussa vietetään euron päivää, jolloin sisään pääsee eurolla – me tietysti hyödynsimme budjettimatkailijoina myös tämän.

Rakennus on varsin vaikuttava – ja sisältä myös hyyyvin kiasmamainen, samantyyppisiä kaarevia käytäviä ja korkeaa tilaa. Rakennus on suomalaisen Pekka Vapaavuoren suunnittelema, joten Holl ei sentään ole ollut asialla myös lahden takana, vaikka niin voisi hyvin kuvitella, ainakin näin maallikkona.

Museon sisältö on helsinkiläisnäkökulmasta hieman kuin Ateneum ja Kiasma yhdistettynä. Näyttelyt on jaettu kerroksittain, yhdessä kerroksessa Viron taidetta ennen vuotta 1945, yhdessä sen jälkeistä ja ylimmässä modernia nykytaidetta. Myös vierailevia näyttelyitä järjestetään, parhaillaan siellä on mm. flaamilaisen James Ensorin kakkahuumoria 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta (ihan oikeasti…).

Nykytaiteen suhteen näyttää tilanne olevan sama kuin lahden tälläkin puolella – osin käsittämättömiä virityksiä, mutta joukossa myös helmiä, kuten kuvassa oleva sanasuihku, jota jaksoimme ihastella pitkääkin. Muutaman sekunnin välein ylhäältä kattomekanismista tippui vesipisaroista muodostuvia englanninkielisiä sanoja, jotka läsähtivät allaolevaan kouruun. Jotenkin tuntuu uskomattomalta, että voidaan saada tippuvista pisaroista muodostumaan sanoja, mutta noh, tekniikkaahan se vain on. Hauskaa kuitenkin.

Ehdottomasti visiitin arvoinen paikka. Jos kävellen lähtee, vieressä sijaitsevat hienot Kardriorun puistoalueet museoineen ja palatseineen.

KLIK KLIK
Kumu

“Paikallisena” (vaan ei alkuperäisenä) helsinkiläisenä sitä tuppaa ignooraamaan kaikki turistien perusnähtävyydet. Mutta Lintsin lisäksi on yksi, johon on mentävä joka kesä: sightseeing-risteily. Vaikkakin turisteja varten lähinnä tuotettu, se on hetki ulkona kaupungista ja näkökulma siihen omaan kaupunkiin eri suunnasta.

Parin tunnin risteilyjä tekee useampi eri yritys ja ne lähtevät Kauppatorin rannasta. On teemaristeilyä (kieltolakia, kanavia jne) ja ihan perussettiä. Selostus useammalla kielellä ja hei, ei se historia niin hallussa ole, ettei aina oppisi uutta! Hyvällä kelillä pari tuntia merellä antaa happea ja näkökulmaa.

Tietysti niille, joilla on oma vene tai tottumusta purjehtimiseen (terveisiä Teemulle maailmanympärimatkalla!) tällainen parin tunnin pörinä aivan Helsingin keskustan rantoja hipoen ei varmaan ole elämys, mutta niin paikallisten ystävien kanssa “purjehtineena” kuin kaukaisempia vieraitakin risteilyille vieneenä suosittelen! Vielä ehtii. Torilta eväät mukaan ja menoksi!

Helsingissä Senaatintorin kupeessa sijaitseva Kiseleffin Talo on ollut paikka, jonne usein olen vienyt muualta vieraisilla olevia kavereitani. Siellä majaansa pitivät käsityöläiset ja monta kertaa ostettavaa tarttuikin matkaan, niin omaan kuin vieraidenkin.

Ei tarvitse viedä enää. Talo on kyllä hienosti entisöity, mutta samalla on siivottu kaikki viehättävät käsityöläiset ulos ja tilalle on tuotu “designia” eli jukkarintalaa, perttipalmrothia ja tiiavanhatapiota. Alakerran iso avoin tila on pyhitetty isolle kahvilalle, joka tuli testattua eilen. Kuivinta kinuskipuolukkakakkua ikinä ja kitkerää jääteetä. Eipä tarvitse sinnekään toiste mennä.

Onneksi käsityöläisistä iso osa pelastautui lähistölle, kadun toisella puolella Bockin korttelissa sijaitsevassa Pulu Designissa majailee tuttuja ja vähän uusiakin tuotteita. Naapurissa on Artesaani ja kun tepastelee Espan toiselle puolelle, löytyy ihana Taito-shop, jossa majailevat mm. Helsky ja Okra.

KLIK KLIK
Helsky
Okra
Pulu Design

Erityisesti näin kesällä monen matka käy lahden yli etelään ja Tallinnaan. Hinnat ovat kohonneet kovasti viime aikoina ja euro tuskin sitä trendiä ainakaan hillitsee ja osin tavarakin alkaa olla samaa kuin täällä toisella puolella, Lindexeineen ja Henkkamaukkoineen. Globalisaatio. Ostettavaa on vähemmän kun saman tavaran saa täältä samaan hintaan.

Yksi virolaisten “omemmista” jutuista on pellavatekstiilit, joista niistä onneksi löytyy tuotavaa myös modernimpaan ja suoraviivaisempaankin makuun perinnetekstiilien lisäksi. Oma suosikkini on jo vuosia ollut Zizi, jonka liikkeessä on jokaisella Tallinnanmatkalla käytävä.

Pellava tunnetusti on hyvin värjäytyvää, ja sitä ominaisuutta Zizissä onkin kiitettävästi hyödynnetty. Upeat värit hehkuvat kankaissa ja ovat niin herkullisia, että aina jotain kassiin eksyy.

Kesällä pellavaiset vuodevaatteet ovat ilmavat ja viileät, vaikkakin kohtuullisen karkeat, ainakin ennen useiden pesujen ja käytön kuluttamaa pehmeyttä.

Omasta kaapista löytyykin niin liinavaatteita kuin – kas, kas – keittiöpyyhkeitä Ziziltä. Seuraavaa reissua ei ole buukattuna, mutta jahka sellainen tulee niin tie vie kyllä jälleen Ziziin. Nettisivutkin ovat saaneet pystyyn monen vuoden “under constructionin” jälkeen.

KLIK KLIK
Zizi