Sisustusta ja sitruunoita

Arkistolistaus tunnisteissa ‘Käsityöt’

Kuten aiemmin on ollut useasti puhe, monet kodin tarpeelliset ja tärkeät turva-asiat eivät kuitenkaan ole kovin kauniita katsella. Palosammuttimia löytyi jo kivan näköisiä, palovaroittimistakin oli jonkinlaista lupausta jonka materialisoitumista odotellaan edelleen ja itse päätyin tarttua jos en nyt ihan toimeen niin tilaukseen kuitenkin sammutuspeitteen suhteen. Vaikka itsekin tule ommeltua, käännyn vaikeammissa rasteissa napakan ystäväni puoleen ja tällä kertaa tilasin sammutuspeitteelle katseenkestävän päällyshupun. Ja sain juuri sellaisen.

Tilaamalla niitä saa.

KLIK KLIK
Mää tein nää

Pimeät kelit ovat kunnolla tulleet eikä lumikaan vielä ihan koko maassa ainakaan valoista maisemaa. Siksipä on aika tarkistaa näkyvyys.

Napakka ystäväni on ommellut ison kasan erilaisia heijastimia – ja toki paljon muutakin – ja arpoo nyt blogissaan heijastimet onnekkaille. Jos onni ei osu kohdalle, rahalla saa. Klikkaa banneria tuolta oikeasta yläkulmasta ja käy osallistumassa.

Uuteen kotiin on tulossa betonia ja koska materiaali on kiinnostava, on kesän aikana pitänyt päästä upottamaan omat kätensäkin fiilistellessä. Erinäisiä kipposia, kupposia, lautasia ja alustoja on syntynyt, mutta ne makaavat edelleen kuivaamolla.

Ensimmäiset valmiit työt saapuivat kotiin eilen, kolme betonista taloa. Vaativat vielä pientä rapsuttelua.

Jälki on robustia ja lopputulos on aina vähän arvoitus, mutta hauskaa puuhaa betonin kanssa sössääminen on! En välttämättä sisällä ryhtyisi puuhaan, eli melkein pihan tai jonkinlaisen askartelutilan vaatii. Mutta vaikeaa ei ole, sementtiä ja vettä sekoitetaan, valetaan muottiin ja annetaan kuivua.

Tällä viikolla vietetään Nuukuusviikkoa. Interiordesignlover haastoi meikäläisen blogissaan. Viikosta piti tulla kiireinen ja ekoteon olla ostamattomuus, mutta auringonpilkut päättivät toisin.

Juuri keskellä kiireistä ompelusumaa, ompelukone päätti siksakin sijaan tehdä sykkymykkyrää. Mikään tiedossa ollut keino ei auttanut, puolan putsaukset, langan vaihto, neulan vaihto jne. Kone on pari vuotta vanha, halpa “ysiysi Anttilasta” ja tutkailin, että lähin huoltopaikka ottaa 68 €/h huollosta plus osat, joten huolto on aika kannattamatonta. Ekologista olisi tietysti ollut silti huoltaa kone, mutta koska ompelumäärän lisäännyttyä voimakkaasti, oli muutenkin tarve jykevämmälle koneelle, kävi tie nopeasti kauppaan. Toiveissa oli kone, joka ajaa nätisti paksumpaakin kangasta, on hiljainen, kestävä ja perustoiminnot riittävät. Kodin hifikeskusta en tarvinnut, 260 erilaisella tikillä ja kuudella fontilla. Mukaan lähti toivottavasti hyvä ja ennenkaikkea kestävä peruskone Husqvarna Viking 118. Halvimmasta päästä mallistoa, mutta oletettavasti hyvin riittävä.

Yritetään ajatella tätä ekotekona: laatutuote, jonka on tarkoitus kestää vuosia ja vuosia… tai ainakin jos vielä paremmalle tulee tarve, sillä on jälleenmyyntiarvoa, toisin kuin tuolla vanhalla halpisräyskällä.

Ai niin, se ompeluproggis. Se on täällä.

KLIK KLIK
Husqvarna Viking

En ole vieläkään päässyt sinuiksi ompelukoneen kanssa. Kaikenlaista on tullut väkerrettyä ja varmaan jotain sujuvuuttakin saavutettua, mutta usein kyllä tökkii kunnolla.

Tänään punnersin päivän simppelin tyynypäällisen kanssa. Jotenkin tuo “taskutaite” onnistuu aina menemään väärin ja taas purettiin. Ja samalla vähän kavennettiinkin. Huoh.

Varsinainen punnerruksen kohde oli ensimmäiset tekemäni napinreiät. Oikein neljä kappaletta kerralla. Ja reikiin omatekemät napit.

Sisätyyny on Ikeasta ja käyttötarkoitus on sängyllä lukemiseen pään taakse korokkeeksi. Kangas on Marimekon tehtaanmyymälästä, sisustuskangasta ihan mielettömän upean vihreänä, hieman kiiltävällä pinnalla ja hinta vain 7 euroa metri! Samasta olen tehnyt jo helmalakanan ja petarin pussin ja tähän tyynyyn jäi vielä sopiva kaistale.