Sisustusta ja sitruunoita

Arkistolistaus tammikuu, 2010

Eero Aarnio: Swan

Klaus Nolting, Andreas Ostwald: ANTA Belle

KLIK KLIK
ANTA
Design Eero Aarnio –>

En ole vieläkään päässyt sinuiksi ompelukoneen kanssa. Kaikenlaista on tullut väkerrettyä ja varmaan jotain sujuvuuttakin saavutettua, mutta usein kyllä tökkii kunnolla.

Tänään punnersin päivän simppelin tyynypäällisen kanssa. Jotenkin tuo “taskutaite” onnistuu aina menemään väärin ja taas purettiin. Ja samalla vähän kavennettiinkin. Huoh.

Varsinainen punnerruksen kohde oli ensimmäiset tekemäni napinreiät. Oikein neljä kappaletta kerralla. Ja reikiin omatekemät napit.

Sisätyyny on Ikeasta ja käyttötarkoitus on sängyllä lukemiseen pään taakse korokkeeksi. Kangas on Marimekon tehtaanmyymälästä, sisustuskangasta ihan mielettömän upean vihreänä, hieman kiiltävällä pinnalla ja hinta vain 7 euroa metri! Samasta olen tehnyt jo helmalakanan ja petarin pussin ja tähän tyynyyn jäi vielä sopiva kaistale.

EGOT MYYTY!

Koska tuon edellisen postauksen kommenteissa oli useampi Egoista kiinnostunut, niin tehdään nyt niin, että niistä voi esittää tarjouksen osoitteeseen sitruunapuu ät welho piste com. Kuppeja on 8 kpl, kuuteen niistä on aluslautanen. Kaikki sitä isompaa kokoa eli tee/lattemuki.

Lisäksi sarjaan on kaadin. Kaikki priimakuntoisia.

Lisäksi tuonne harmaan Teeman postaukseen oli tullut kommentti, joka saattaa kiinnostaa lukijoista jotakuta, joten nostetaan se samalla tähän etusivulle.

Heippa,minulla on paljon tuota vanhempaa harmaan sävyä ja olisin valmis siitä luopumaan -googlettelemalla päädyin tähän blogiin ja jos täällä joku on vielä kiinnostunut vanhemmasta “savunharmaasta” teemasta, ottakaa ihmeessä yhteyttä ja pian!

ansku piste turpeinen ät pp piste inet piste fi

Takaraivossa kilkuttelee pieniä (ja isompiakin…) kulkusia asioista, joita pitäisi tai joita olisi kiva hankkia. Hienoja klassikoita, hauskoja pikkujuttuja ja päivityksiä. Sellaisia, jotka tulee ehkä joskus vuosien kuluessa hankittua, joskus hinku hiipuu ajan kanssa.

Sarpanevan pata on yksi sellainen. Se olisi nyt kuukauden kanta-asiakastarjouksessa Stokkalla. Alennus on varsin kohtuullinen. No, tälle kuulle osui enemmän kuin tilasin, muutama eläinlääkärikeikka jne, joten hankinta jää sinne kilkutusosastolle.

Onhan minulla pata, sellainen perinteinen Kokki-pata. Ja ruokaakin tulee aika harvoin laitettua. Ei siis ihan kärkihankinta. Ajatuksena on kuitenkin pikkuhiljaa korvata tarpeeseen ostettuja “geneerisiä” hankintoja laadukkaammilla, ja laatuun sisällytän tässä kohtaa teknisen laadun lisäksi estetiikan ja designarvot.

Jossain taka-alalla haaveilen täydellisen kurinalaisen linjakkaasta kodista, jossa on vain tarpeelliset esineet ja harkitut yksityiskohdat. Ja sitten näen jotain hienoa ja ostan, jos kohdalle ja budjettiin osuu. Se siitä harkitusta. Tavaraa on aivan liikaa.

Tietysti myös mieli muuttuu matkan varrella. Juuri eräs päivä sain itseni kiinni ajatuksesta korvata Ego-teekupit Teemalla, sitä kun on muukin astiasto. Ei niin etten tykkäisi Egoista, tai olisin niihin kyllästynyt, mutta olisi niin kiva, jos kaikki olisi samaa sarjaa. Mutta mitä niillä vanhoilla Egoilla tekisi, mihin ne hukkaisi?

Pikkuhiljaa.

Kun nenässä on tavaraa enemmän kuin lääkäri määrää, on paperi ystävä. Tähän kohtaan sopii siis hyvin yksi alkuvuoden uutuuksista.

Lambi on tuonut markkinoille uudet kuviot viime vuonna aloitettuun design-sarjaansa. Tuoteperhe on nimetty mahtipontisesti “Unlimited Dreamsiksi” ja sen on kuvittanut suomalainen Emil Bertell. Talouspaperissa on turkoosi kuviointi ja wc-paperissa pinkki.

Sarja on hyvä esimerkki siitä, miten design-ajatusta on tuotu viime aikoina yhä arkisempiin tuotteisiin. Enää designiä eivät ole pelkästään huippukalliit hopeiset kynttilänjalat tai klassikkovalaisimet. Design voi olla myös kulutustavaraa ja edullista sellaista.

Mikä ero sitten on tavallisella kuvioidulla vessapaperilla ja designpaperilla? Onhan näitä nähty, kaikenlaisia oravia ja joulukuvioita papereissa. Tässä kuitenkin toteutuu se, mikä on omasta mielestäni yksi designin tärkeimpiä tunnusmerkkejä – suunnittelija on tiedossa ja nimetty. Materiaalina talous/wc-paperi on suunnittelijalle arvatenkin hyvin haastava, sillä painotekniikka ei ole huippulaatua ja kovin runsasta väritystä ei kannattane suosia. Tässä on jääty melko hienovaraiseen ja neutraaliin kasvikuviointiin, joka tuskin ärsyttää. Ärsytyksen kohteet löytynevät enemmänkin siitä, onko painatus tai peräti “design” tarpeellinen.

Onko sillä väliä millä pyyhkii? Itse olen perinteisesti suosinut laadukkaammasta päästä olevia tuotteita, ihan käyttömukavuuden vuoksi. Valkoisia, painamattomia. Ympäristönäkökulmaakin pyrin tukemaan parhaani mukaan, mutta ihan hiekkapaperiluokkaan ei meikäläistä saa taipumaan. Näillä tuotteilla on ympäristömerkki.

Lisää arkipäivän designtuotteista on viime aikoina nähty mm. Herbinan kuvitetuissa deodoranttipulloissa (Klaus Haapaniemi) ja Oxygenol-hammastahnoissa (Mikko Luotonen).

KLIK KLIK
Lambi Limited Collection