Taistelua pölyhiukkasia vastaan

Kuiva keskuslämmitys, muutamat pakkaspäivät ja Maunon myötä lisääntynyt pölymäärä ovat luoneet paineita hengityselimistölleni. Oireiden torjumiseksi talouteen muutti tänään kaksi torjuntavälinettä. Kumpikaan ei varsinainen silmänilo, mutta siedettävästä päästä kuitenkin. Näistä kummastakaan ei löydy varsinaisesti muotoilulla juhlivaa mallia.


Suurempi laitteista on Electroluxin Oxy3silence-ilmanpuhdistin. Se toivottavasti imee ilmasta pölyt ja muut epäpuhtaudet tehokkaasti. Ainakin monet ovat laitetta kehuneet.


Pienempi laitteista on Medisanan ilmankostutin, jota ajattelin pitää yön päällä helpottamaan aamutukkoisuutta. Katsotaan miten toimii.

KLIK KLIK
Electrolux
Medisana

Joskus onnistaa

Muistatte ehkä, että onnistuin vihdoin valitsemaan purkit kuivatavaroille keittiöön ötökkäinvaasion jälkeen. Ostettuani ensimmäisen erän purkit katosivat Stockmannin hyllyistä. Kysyin jossain vaiheessa asiasta osaston myyjältä, joka kertoi että purkkeja kyllä on varastossa, mutta ovat täydennyskiellossa. Tämän hän onneksi kertoi enteilevän sitä, että ovat tulossa tarjoukseen.


No, nyt ne purkit sitten ovat ensi kuun kanta-asiakastarjouksessa. Jee! Kerrankin sattuu kohdalle ja voin hakea itselleni ison kassillisen halvennettuun hintaan.

KLIK KLIK
Stockmann ->

Himmaa jo, Eero!

Eero Aarniolla on nyt niin hurja vauhti päällä, että meikäläisen budjetti ei meinaa pysyä perässä!

Uusia tuotteita ovat Poni-tarjottimet, juuri kun olikin pieni kiva tarjotin haussa. Aivan ihanat värit, noista kelpaisi kaikki paitsi oranssinpunainen, joten joutuu hieman arpomaan.

Ja kuten kuvasta näkyy, meillä on viihdytty Poni-lakanoissa.


Tarjottimet ovat koivuvaneria ja ne on valmistettu Suomessa, kuten muuten suurin osa Aarnion tuotannosta muutenkin, joten näiden ostaminen on laman torjuntaa parhaimmillaan!

Lego laajentaa

Muistatte ehkä täällä jo aiemmin olleet Legon jääpalamuotit ja USB-tikut. Legolla on siis muitakin tuotteita kuin leluja. Tai no, lelujahan nuokin omalla tavallaan.


Seuraavaksi Lego on lähdössä mukaan kuluttajaelektroniikkaan. Kesällä markkinoille tulevat mm. digikamera, radiopuhelimet, kelloradio ja MP3-soittimet. Klassisella Lego-designilla, ei kuitenkaan sentään ihan palikoista kerättävänä.

Kohderyhmä on kuulemma "esiteinit", mutta kyllä klassinen muotoilu ja kirkkaat perusvärit miellyttävät myös tällaista "mieleltään esiteiniä". Tuotteet tulevat edulliseen hintaluokkaan, joten tekniikkakaan ei ole kovin high-endiä, mutta kyllähän tuollainen kamera menisi vaikkapa kesäkassin sivutaskussa.

Legon omilta sivuilta ei asiasta tietoa vielä löydy (muutkin kuin suomalaiset siis osaavat), mutta tässä Digital Trendsin artikkeli aiheesta.

Mehiläinen kukkakedolla

Yksi harvoista matoistani on Arte Espinan vihreä pieni kukkamatto, jonka olen joskus ostanut Deco Partnersin kesäalesta (jo edelliseen asuntooni). Se on ihanan pehmeä, säilynyt hyvin käytössä - mutta en vaan totu siihen. Varsinkaan tässä asunnossa. En tiedä johtuuko se siitä, että en ole tottunut kuviollisiin tekstiileihin vai eikö se vain istu kuvioltaan. Nyt se on pienessä välitilassa makkarin ja olkkarin välissä vaatekaappien edessä. Tai niillä main, Maunon ralli kuljettaa sitä yleensä milloin mihinkin suuntaan. Läheisin tekstiili on sängyn laastaripeite (silloin kun se on käytössä), ja sen kanssa se ei istu ollenkaan.

Meinasin kirjoittaa, että ainoa koskaan omistamani kukkakuvioinen asia, mutta muistui mieleen: tunnustettakoon, että minulla on yksi Marimekon Unikko-pussilakana (ei ole ollut käytössä vuosiin, ainakaan tämän asunnon aikana), ollut joskus Unikko-suihkuverho (edellistä edellisessä asunnossa) ja keittiöstä jostain laatikoiden uumenista saattaa löytyä Unikko-patakinnas ja pannulaput. Ensimmäinen sininen, toinen valkoinen ja kolmannet keltaiset.

Tämä on niitä juttuja sisustuksessa, jotka eivät vaan satu kohdalleen. Mutta ei oikein tiedä miksi ja mitä tehdä, luopua vai antaa olla.

KLIK KLIK
Arte Espina
Deco Partners

Uniikkia vai sarjatuotantoa?

Kuinka moni on istuutunut tv:n eteen tiistaisin klo 18:30 (tai sunnuntaiaamuna) katsomaan MTV3:n Uniikkia? Mitäs mieltä ohjelmasta ollaan täällä?

Itselläni on ollut hieman vaikeuksia löytää ohjelmapaikka ja muistaa tällaisenkin ohjelman olemassaolo, vaikka aihehan on äärimmäisen mielenkiintoinen. Suomalaisesta muotoilusta löytyy aarteita pidemmänkin sarjan aiheeksi ja on mukavaa että klassisia kotimaisia muotoilijoita nostetaan esiin töineen.

Kirppari-huutokauppaosiosta olen hieman kahtaa mieltä. On toisaalta kiva, että muistutellaan siitä, että arkiesineistömme joukosta löytyy niin paljon nimekästä muotoilua. Toisaalta taas en voi olla ajattelematta mitä ohjelma tekee kirpputorien ja Huuto.netin hinnoille näyttäessään että pölyisestä löydöstä voi saada moninkertaisen hinnan. Nouseeko ahneus?

Jännää on muuten että ohjelma esittelee pääosin sarjatuotantoista muotoilua ja silti sen nimi on Uniikki.

KLIK KLIK
Uniikki

Muuto goes Brio?

En voi olla ainoa, joka näkee tässä Muuton uudessa Plus-pippurimyllyssä briomaista henkeä?

KLIK KLIK
Muuto

Tuuleen ja tuiskuun

Kun tuulee ja tuiskuttaa, tai edes pakastaa, on jossain vaiheessa pakko taipua laittamaan päähän jotain. Meikäläisenkin.

Sain vihdoin kudottua jo syksyllä ostamistani Colinetten Point5-langoista pipon. Kävin vielä ostamassa saman valmistajan Jitterbug-lankaa, jossa on sama ihana petroolin/turkoosin sävy, että sain ommeltua alareunan käännöksen ja heijastimen pipoon.


Satuin vielä löytämään täydellisesti pipon sävyyn sopivan napinkin heijastimeen.


Lankaa on vielä jäljellä melkein kaksi vyyhtiä (pipoon meni hieman yli yksi), joten saan niistä vielä kudottua jonkinlaisen kaulurin pipon kaveriksi. Piposta ainakin tuli mahtavan lämpimän tuntuinen. Langan suositus on muistaakseni jotain 12-15 puikot, mutta kudoin sen tiiviiksi 8:n puikoilla, jotta pipo olisi mahdollisimman lämmin. Kauluri saa sitten olla hengittävämpi ja joustavampi.

KLIK KLIK
Colinette

Seitsemän sitruunaa

Chocolate & Capri bluen Anna oli inhottava ja heitti haasteella. Sitruunapuussa ei juurikaan rakasteta näitä kiertohaasteita, mutta kokeillaan nyt.

Haasteessa pitää kertoa seitsemän asiaa itsestään. Mielellään jotain yllättävää ja satunnaista. En tiedä onko näistä mikään yllätys kenellekään.

1. En voi sietää urheilua. Kotini on sports-free-zone. Täällä ei televisiosta tule urheilua ja Hesaristani voisi hyvin poistaa urheilusivut enkä huomaisi mitään. Kilpaurheilun voisi puolestani kieltää lailla. (Huomautan tässä yhteydessä että kuntoilu/liikunta on eri asia kuin urheilu.)

2. En omista autoa, mutta minulla on ajokortti. On ollut jo yli 20 vuotta. Ja se taas tarkoittaa sitä, että se on ajettu aikana jolloin korttiin sai automaattisesti A:n. Voisin siis ajaa vaikka kuinka isoa moottoripyörää. Huomautettakoon minua tuntemattomille, että olen 158 cm pitkä. Enkä ole koskaan ajanut edes mopoa. Tai edes ollut kyydissä. Liikenneturva suosittaa.

3. En käytä alkoholia, tupakoi. En meikkaa enkä ole käynyt yli vuoteen parturissa. Minulla ei ole (eikä tule) lävistyksiä tai tatuointeja. Mihinkään näihin ei liity uskonnollisuutta tai psykologisia traumoja. (Myönnettäköön perinteiset korvakorut, jos ne lävistykseksi voi laskea.)

4. En osaa soittaa, laulaa tai tanssia. En omaa sävelkorvaa, rytmitajua tai muita musikaalisia lahjoja. En siis koskaan laula enkä myöskään vapaaehtoisesti tanssi. Silti kuuntelen mielelläni musiikkia, omistan satoja levyjä ja olen aiemmin käynyt hyvinkin ahkerasti konserteissa.

5. En voi sietää tonnikalaa. En anna tehdä paahtimellani tonnikalatoasteja.

6. En omista ainoatakaan hametta. En ole omistanut sitten yo-juhlien. Ja siitä on kuulkaa aikaa.

7. En ikinä heräisi vapaaehtoisesti aamulla aikaisin vapaapäivänä. Olen äärimmäisen aamu-uninen enkä meinaa päästä sängystä ylös. Jos joudun jostain syystä nousemaan poikkeuksellisen aikaisin, voin huonosti koko päivän.

Järjestelmällinen minäni onnistui keksimään seitsemän asiaa alkamaan sanalla "en". Asioiden pitää olla linjassa.

Haluan kuulla seitsemän toivottavasti yllättävää asiaa seuraavista bloggaajista:
-T blogista Muodon tuolissa
Tiina blogista perfektionismi
Paun blogista Paperisilppuri

HM ja MM tulevat kotiin

Marimekko julkaisi eilen lehdistötiedotteen, jossa se kertoi tuovansa markkinoille tapetteja. Ensimmäisessä kokoelmassa on mukana sekä tuttuja klassikkoja, että uutuuksia. Henkilökohtaisesti toivon, että ryöstöviljelty Unikko on laitettu hetkeksi jäähylle ja tulossa on jotain muuta.

Henkilökohtaisesti uskon, että tapetit ovat hyvä idea. Se kuinka paljon niitä ostetaan "todelliseen tapettikäyttöön" jää nähtäväksi. Voisin kuvitella, että niitä ostetaan myös rulla kerrallaan erilaiseen askarteluun ja korostuksiin. Ehkä nyt paljon esillä olleet kangastaulut menettävät markkinoita tapetista askarrelluille?


Toinen tekstiilimarkkinoiden iso peluri, H&M, tuo myös sisustusmarkkinoille uutuuden. Aiemmin H&M on toiminut vain vaatebisneksessä, nyt mukaan tulee myös sisustus. Tuotteita saa helmikuun alusta, mutta vain nettikaupasta postimyynnillä. Myymälöissä niitä ei ole. Mallisto jakaantuu neljään eri tyylilinjaan ja vaihtelua on luvattu nopeilla sykleillä.

Henkilökohtaisesti haluan kyllä tekstiiliostoksissa tuntea materiaalin, joten en mielelläni osta netistä. Varsinkin kun ajatus H&M:n laadusta ei ole sieltä korkeimmasta päästä (toki ei hintakaan), niin voipi olla, että jää kokeilematta kun ei pääse hipelöimään.

KLIK KLIK
H&M: tiedote 28.11.08
Marimekko: tiedote 14.1.09

Designkaksosia: Fatboy ja Sumo

Säkkituoli on keksitty jo kauan sitten, joten sen designistä on vaikea antaa credittiä oikein kenellekään. Jostain syystä näissä kahdessa tuotteessa on kuitenkin melkoisen huomattavia yhtäläisyyksiä... Fatboy on eurooppalainen tuote, Sumo Atlantin toiselta puolen.

Fatboy


Sumo


Molemmilla on tuotteet myös eläimille, ja kohtuullisen samanlaiset sellaiset nekin.

Fatboy


Sumo



KLIK KLIK
Fatboy
Sumo

Raidat vanhenevat ruuduiksi

Alfredo Häberlin Iittalalle 1999 suunnittelema Origo-astiasto täyttää 10 vuotta. Tuon kymmenen vuoden aikana siitä on ehtinyt ilmestyä montaa eri värivariaatiota. Yksikään niistä ei ole oikein istunut meikäläisen makuun, aina mukana on ollut joku väärä väriraita.

Nyt 10 vuoden kunniaksi sarjasta on tehty juhlamalli "mix", jossa mukana olleet väriraidat muuttuvat ruuduiksi ja kokonaisuus on entistä kirjavampi. Kovasti punavoittoinen tosin.

Arvatkaapa löytyykö Iittalan sivuilta tuotteesta juttua, esimerkiksi vaikka "Ajankohtaista"-osiosta? Webbikaupasta tuotteet jo löytyvät.



KLIK KLIK
Iittala löytyy linkkilistasta ->

Pökköä pesään

Hormittomat takat ovat rynnineet markkinoille viimeisen vuoden aikana oikein ryminällä. Suurin markkina niille lienevät uudet kerrostaloasunnot, joissa hormia ei ole. Useimpiin omakotitaloihin kuitenkin taidetaan edelleen rakentaa perinteinen hormillinen takka.

Kaupungeissa ei myöskään puiden hankinta ja säilytys ole välttämättä kovin helppoa, jos takallisen tai kakluunillisen asunnon on onnistunut hankkimaan. Lisäksi monissa vanhoissa taloissa hormit ovat niin huonossa kunnossa, että takat ja kakluunit ovat usein käyttökiellossa.

Yksi näkökulma on ympäristöllinen. Puun polttaminen tuottaa aina ilmaan jätettä, mistä syystä suurissa kaupungeissa maailmalla on puun polttaminen takoissa jopa kielletty. Tällainen saattaa olla edessä jossain vaiheessa myös Suomessa. Saunakansa tosin saattaa nousta kapinaan...

Myös kodinkonevalmistaja Smeg on lähtenyt mukaan takkabuumiin. Linjakkaiden terästakkojen lisäksi mallistossa on myös retromalli, joka istuu saman valmistajan tunnettuihin jääkaappeihin ja tiskikoneisiin. Väreissä tietysti.



KLIK KLIK
Smeg

Kiekuvat paketit

Kun pakkauksiakin tulee katseltua "sillä silmällä", aina joskus pääsee ilahtumaan. Ja kun ilahtuminen tapahtuu kotimaisesta pakkauksesta, se on aina vielä mukavampaa.

Viimeisimpiä pakkausiloja ovat olleet Kieku Oy:n munapakkaukset. Mukavaa, että niinkin arkiseen ja triviaaliin kuin munakennon graafiseen suunnitteluun on panostettu. Pakkauksiin kun on joka tapauksessa pakko painaa jotain, miksei se voisi olla jotain tyylikästä ja hyvin suunniteltua?

KLIK KLIK
Kieku Oy

Vahvat naiset jyräävät Marimekossa

Marimekko on ollut vahvojen naisten koti. Sen historia on ollut täynnä voimakkaita naishahmoja, niin omistus- kuin suunnittelupuolellakin.

Jälleen kerran uutisissa ovat Marimekon vahvat naiset. Omistuspuolella Kirsti Paakkanen uhkaa ottaa toimitusjohtajan ohjat takaisin käsiinsä, jos tilanne niin vaatii ja Marimekko näyttää luisuvan takaisin samaan tilaan, missä se oli edellisen laman aikana Amerin omistuksessa. Omistuksen piti vuoden vaihteessa siirtyä kokonaan pois Paakkaselta, aiemmalla sopimuksella, mutta "perintöprinssi" Mika Ihamuotila jättikin option käyttämättä ja Paakkasella on edelleen 10 % omistus, kolmanneksi suurimpana omistajana. Paakkanen täyttää ensi kuussa 80 vuotta.



Toinen vahva nainen esiintyy suunnittelupuolen uutisissa. Viime kevään Miina Äkkijyrkän jälkeen tämän kevään mallistoon tulee mukaan uutuutena suomalais-englantilaisen Sanna Annukka Smithin suunnittelemat Kalevala-teemaiset kankaat. Tämä nuori suunnittelija on tunnettu folk-retro-ugrilaishenkisistä hyvin graafisista kuvitustöistään, joten mikäs sen paremmin sopisi Marimekon kuvioprinteistä tunnettuun portfolioon.

Henkilökohtaiseen makuuni Sanna Annukan kuvitukset ovat aivan liian retroa ja liian maatuskaa, mutta uskon niiden kuitenkin tekevän kauppansa jo pitkän aikaa jyllänneessä retrobuumissa.

Ja jälleen kerran pitää ihmetellä suomalaisyritysten webbisivujen päivityksiä. Marimekon sivuilta ei asiasta löydy mitään, vaikka useat lehdet, tv ja muut webbilähteet ovat asiasta jo kertoneet. Viimeisimmät tuoteuutiset sivuilla ovat viime vuoden syyskuulta...

KLIK KLIK
Sanna Annukka

Uusi alku

Kuten aiemmin kerroin, keittiöstä löytyi leipäkuoriaisia ja sen vuoksi kuivatarvikkeiden täydellinen hävitys ja kaappien siivous oli tarpeen. Samassa yhteydessä päätin uusia kaikki sekalaiset keittiöpurkit yhtenäisiin ja ennenkaikkea, mahdollisimman tiiviisiin.

Aikani kierreltyäni päädyin hankkimaan Stockmannin omaa Casa-sarjaa olevia muovisia neliskulmaisia purkkeja. Niissä on kannessa kumitiiviste, joten purkit ovat tiiviitä. Muoviin päädyin kevyemmän painon vuoksi, kuivatarvikkeet painavat muutenkin helposti paljon, joten kaappiin olisi saattanut tulla aikalailla painoa, jos purkit olisivat lasia.

Nyt on ihan ensimmäiset purkit hankittu, pesty ja täytetty. Purkkeja on kolmea kokoa. Hinnat vaihtelevat koon mukaan 5,90 ja 9,90 euron välillä, eli olivat purkkitarjonnan keskivaiheilta.

Tarkoitus on, että kaappiin ei mene mitään ilman purkkia. Eli sitä mukaa täydennetään tarvikevarastoa, mitä purkkejakin. Ihan kaikkea ei kerralla ole rahaa ostaa, mutta jos muutama purkki silloin tällöin.

Kuoriaisista on päästy nyt ainakin toistaiseksi *kop kop* eroon.

Ainoa pelko tällä hetkellä on se, että viimeksi kun Stockmannilla kävin, ei purkkeja ollut. Meikäläisen tuuria olisi tietysti, että kyseinen sarja lopetettaisiin. En kuitenkaan jaksanut aleruuhkassa jäädä jonottamaan ja kysymään sarjan kohtaloa. Ehkä se selviää piakkoin.