Sisustusta ja sitruunoita

Arkistolistaus elokuu, 2009

Normann-Copenhagenin Familia-sarjan kannu tuo kovasti mieleeni ihanat muinaiset Storybirds-kannut. Ilman hauskuutta.

KLIK KLIK
Normann-Copenhagen

Edellisessä Habitaressa kaksi vuotta sitten ihastelimme Rej Designin osastolla ollutta protoa neliskulmaisesta ja neliöputkea olevasta rättipatterista.

Nyt tuote on oikeasti saatu tuotantoon ja on vain nimeä vailla. Työnimi on Square, mutta kilpailulla haetaan sille uutta, tai oikeaa, nimeä Habitaressa. Ympyrä sulkeutuu. Tai neliö.

Patteri on vesikytkentäinen ja kooltaan 500 x 500 mm. Siisti kuin sika pienenä.

KLIK KLIK
Rej Design

Private Casen tuotteita on moni kantanut kaupungilla, tai ainakin nähnyt niitä, onhan firma perustettu jo 80-luvulla. Kansioita, salkkuja, kalentereita, koteloita – pääosin pahvista ja jo alusta asti uusiosellaisesta.

Mallistossa on pari hauskaa uutta konseptia. Toinen on kierrätetyistä kirjastojen kirjoista tehdyt vihkokansiot. Suomen kirjastoissa laitetaan poistoon vuosittain isoja määriä kirjoja. Osa myydään, lahjoitetaan tai muuten laitetaan käyttöön, mutta iso osa on mennyt roskiin. Sisälehdet paperijätteeseen, kannet poltettavaksi. Nyt Private Case on keksinyt käyttöä noille kansille. Kansiossa on sisällä kierresidottu vihkonen, jonka voi täytyttyään vaihtaa uuteen, sisäosia myydään erikseen.

Toinen uutuus ovat nahkatuotteet. Näissäkin nahka on ylijäämätavaraa eli teollisuuden ylijäämäsuikaleita.

Jälleenmyyjinä toimivat mm. Akateemiset kirjakaupat, mutta verkkokauppakin sivuilta löytyy.

KLIK KLIK
Private Case

Viime viikolla jysähti postiluukku taas. Oli se aika vuodesta, kun Ikean kuvasto saapui kotiin. Tai itse asiassa pikkuisen myöhässä, ottaen huomioon, että edellinen oli perinteisesti voimassa 31.7. asti. Kyseessä ei ole mikään pikkujulkaisu, vaan yksi maailman suurimmista painotöistä (eri versiot yhteenlaskien) – jos kiinalaisia sanomalehtiä ei oteta huomioon.

Mitään isoja yllätyksiä kuvasto ei tälläkään kertaa tarjonnut, mutta yksi silmiinpistävä muutos oli nähtävissä – väriskaala. Paljon tummempaa kuin edellisinä vuosina, väriä. Erityisesti punaista, punaista ja punaista. Vähän sinistä ja ripaus keltaista, mutta ennenkaikkea punaista. Toki perinteisiä vaaleita skandinaavisia värejä, mutta entistä isompi osuus myös tummaa. Kirkkaita perusvärejä.

Uutuutena myös se, että jos luukussasi lukee “ei mainoksia” ja jäit ilman, voit hakea kuvaston myös Ärrältä. Koskahan tuotteet voi noutaa myös Ärrältä?

KLIK KLIK
Ikea –>

Ei kai kukaan luullut, että pystyisin vastustamaan Stokkan kantistarjousta?

Jo aiemmin harmaana ja beigenä tarjolla olleista ponilakanoista oli nyt tullut kaksi uutta ja vihdoin oikeaa poniväriä: vihreä ja oranssi. Tosin oikeaa ja oikeaa, mielestäni kumpikaan ei ihan vastaa aidon ponin väriä vaan on vaaleampi ja jollain tapaa räikeämpi. Tosin en oikeaa ponia – ikävä kyllä – omista, joten värit ovat mielikuvia ja erehtymisen mahdollisuuskin on.

Tässä olisikin hieman työsarkaa: nyt kun erilaisia Eero Aarnion tuotannon sivutuotteita on alkanut tulla (mukit, tarjottimet, pussilakanat, pyyhkeet jne – mikä on vallan mainiota sinänsä), kannattaisi värit määrittää ja velvoittaa alihankkijat noudattamaan niitä. Tiedän, ettei se ole helppo homma, kun materiaalit ja painomenetelmät vaihtelevat ja tuotanto tehdään mahdollisesti muualla kuin Suomessa (päinvastoin kuin itse tuotteiden, jotka ovat valtaosin Suomessa valmistettuja). Mutta kun tuotanto on vasta aika alussa ja tuotteita vain muutamia, hallinta on helpompaa.

Ainakin jo aiemmin omistamani harmaat ponilakanat ovat todella hyvälaatuiset, joten sikäli vihreätkin osti ihan mielellään. Kaapissa ei pussilakanoita juuri vielä ollutkaan…