Eco ja imago

Tämän hetken ehdottomasti hip ja påp trendi on vihreys. Oli ala mikä tahansa. Ei ollenkaan huono trendi. Teollisuus on lähtenyt mukaan trendiin, koska kuluttajat vaativat yhä useammin vihreitä tuotteita ja kyseenalaistavat valmistusmenetelmät. Vihreys on myyvää! Ja sitä mikä myy, valmistetaan. Vaikka taustalla on monimutkaiset, usein ylikansalliset, jättiyritykset, nekin kuuntelevat kuluttajiaan ja aistivat trendejä.

Olkoon tästä trendistä esimerkkinä uusiseelantilainen ympäristöystävällinen tuotesarja B_E_E (Beauty Engineered forEver), joka ihastuttaa myös hauskoilla etiketeillään.



KLIK KLIK
B_E_E

Monivärinen mato

... on Pan Toivasen Jungle.

Entinen elämä

Tänään on entisen elämän vuosipäivä. Tasan vuosi sitten muutin tähän nykyiseen kotiini. Kuukausi remonttia takana ja enemmän edessä. Hurja pakkaaminen vain muutaman korttelin vuoksi. "Beam me up" -tyyppinen systeemi olisi ollut kätevä.

Muistan kuinka viimeisenä iltana puoleen yöhön asti pakattuani kaaduin sänkyyn täysin rättipoikki, ulkona raivosi aivan uskomaton ukkonen ja kaatosade - ja tajusin että kuumana päivänä tänne oli ehkä jäänyt ikkunat auki. Vettä tuli todellakin kaatamalla, harvoin olen niin paljon nähnyt satavan. Ei muuta kuin vaatteet päälle ja kävely tarkastamaan asia. Sateensuojasta ei ollut paljoakaan iloa, muutamissa kohdin jouduin kahlaamaan nilkkoja myöten vedessä, vesiränneistä syöksyi vettä vaakasuorassa kadulle ja pompin suihkujen yli. Paloautot ujelsivat - ymmärrettävästi kaatosade, ukkonen ja salamointi laukaisee sekä palohälyttimiä että kellaritulvia.

Pakko oli lähteä tarkastamaan, sillä lattia oli juuri lakattu ja elektroniikka, kuten tv, oli tuotu jo etukäteen tänne. Ne olivat tietysti lattialla, koska mitään muita kalusteita ei ollut tuotu. Ja sitä vettä tuli todella paljon. Olisipa kiva jos lattia lainehtisi...

No, ikkunat olivat vain vähän raollaan eikä vettä päässyt isommin tulemaan sisään. Kastuin likomäräksi ja käppäilin takaisin vanhaan kotiin, muuttolaatikoiden keskelle.

Mennyt on mennyttä ja taaksejäänyttä. Sen kunniaksi tässä kuvia edellisestä kodista. Senkin remppasin alusta asti, sillä siinä oli asunut vanhus, jonka kuolinpesältä ostin asunnon. Mummohenkeä siis oikein kunnolla.

Jos nykyiset asukkaat tunnistavat niin terve vaan! Toivottavasti olette viihtyneet.

Keittiö:



Olkkari:



Kylppäri:



Vessa:



Makkarin kulma ja eteinen:



Kalusteethan ovat aikalailla samat kuin nykyään, vain puitteet eri. Ja niissäkin toki johdonmukaisesti paljon yhtäläisyyksiä, mihinkäs sitä ihminen maustaan pääsisi.

Pehmeitä muotoja

Olen aina ollut voimakkaiden, teräväpiirteisten ja selkeiden muotojen ystävä, ja kun ne yhdistää ihanaan pehmeään materiaaliin, syntyy jotain äärimmäisen kaunista. Anne Kyyrö Quinnin huopatyöt ovat juuri sellaisia. Niin pienillä ja yksinkertaisilla eleillä saatu aikaan kauneutta.





KLIK KLIK
Anne Kyyrö Quinn

Takapihan tulppaanitarha

Takapihalla kukkii auringossa tulppaanitarha. Tulppaaneja on montaa väriä; oranssia, punaista, valkoista, pinkkiä. On ryppyistä, valtavia palloja, kerrattuja. Ja ne ovat kukkineet jo useamman viikon, toiset aiemmin, toiset vasta puhkeavat kukkaan. Mieletön väriloisto, joista nämä oranssinkirjavat ovat suosikkejani. Niissä on niin paljon eri sävyjä ja pintoja ja kuvioita.

Muutenkin on mukavaa, kun kokonaisen korttelin sisäpiha on säilytetty yhtenäisenä avoimena kokonaisuutena eivätkä eri taloyhtiöt ole aidanneet omia alueitaan.

Amsterdam here we come.

Maunon matkakotiin mustikkainen peti

Kävin tänään ostamassa Maunolle matkakodin (ja muita tarvikkeita...) ja koska laastaripeitteen ompelu tökkii, mutta ompelukone on edelleen levällään keittiön pöydällä, hurautin sitten Maunolle mustikkaisen pedin matkakotiin. Siellä on sitten pehmeä köllötellä. Laastaripeitteen taustatikkikankaasta jäi sopiva pala, jolla täytin mustikkakankaisen pussin ja ompelin siihen poikittain tikit, jotta pehmuste pysyy paikoillaan jos (kun) patjaa on pestävä.

Mykkäsen perhe lähtee markkinoille

Erilaisia päitä, ötöjä ja muita nypistelyjä on kertynyt sen verran, että taidamme suunnata ystävän kanssa ensi viikolla jollekin torille koittamaan meneekö käsityö kaupaksi. Hieman tietysti keleistä riippuen.

Hodarityyny

Laastaripeitteen kaveriksi voisi sopia Hodaristandi-tyyny. Ekopuuvillaa OmaShopista.



KLIK KLIK
OmaShop

Astiakaappi: karahvit

Piipahdetaanpa pitkästä aikaa astiakaapille, sen inventoiminen on ihan jäänyt unohduksiin.

Neljä pientä karahvia maaaarrsssi näinnnn... Karahvit ovat jostain syystä ihan hirvittävän viehättäviä esineitä, vaikka niille ei ole kovastikaan käyttöä. Hinkulistalla on ainakin Eva Solon neopreenitakkinen versio ja Muuton Flow. Ihan vain koska ne on niin kivoja.



Kuvassa vasemmalta:
Iittalan Kartion vanha pallomahainen versio, ei enää tuotannossa.
Vanha vihreä Kaj Franckin annoskarahvi, jostain 50-luvulta?
Takana Tapio Wirkkalan aikanaan muotoilema karahvi, josta Iittala teetti 200 kpl sarjan kolmea väriä UniikkiPäiville.
Ja Iittalan Kartion harmaa perusmalli.

Odotellessa

Maunon kotiutumista odotellessa yritän pikkuhiljaa tehdä hankintoja. Tänään shoppailureissulta tarttui mukaan ulko-oveen tarra - ja pari muuta asiaa...

Maukka täyttää tiistaina 6 viikkoa ja odotusaika on puolivälissä. Vielä on matkaa. Näillä näkymin kotiutuminen on heinäkuun ensimmäisellä viikolla kun 12 vkon ikä tulee täyteen ja minulla alkaa kesäloma. Ensin loman aluksi lähden Amsterdamiin ja loppuviikosta kun palaan, on tarkoitus hakea Mauno kotiin.

Jänskättää.

Aavistus

Minulla on kevyt aavistus miksi Vitaminin muotoa on muutettu...

Saa palkata

Joku sisustus- tai muotoilualan yritys saisi minusta erinomaisen edullisen työntekijän. Ei tarvitsisi maksaa paljoa palkkaa kun suurin osa rahasta kiertäisi takaisin ostoina.

Eilen jouduin menemään kipinkapin Artekkiin hakemaan oman vanhaa mallia olevan Vitamin-kulhon ennenkuin ne poistuvat markkinoilta ja tilalle tulevat uudet muodot.



Tässä on sopiva kuva työhakemukseen.

Kaiken ne pilaa, osa 3

No voi perrrrrr...

Nyt ne ovat menneet muuttamaan ihanan Muuton Vitamin-kulhon muotoilua. Eieieieieieieiiii.

Vanha kaunotar:


Ja sen uudet muodot:



Juuri kun ei ole yhtään ylimääräistä rahaa. Ja silti pitäisi nyt mennä kipinkapin katsomaan kaupat onko vanhaa muotoa vielä jossain jäljellä. Mutta tuo uusi on kamala. Rumarumaruma.

KLIK KLIK
Muuto

Tirinää

Jos minulla olisi piha, tai edes parveke (jolla saisi grillata), kääntäisin katseeni näiden kaunottarien puoleen.

Taattua Eva Solo -designia.





Myös kotimainen Selki-aseman City Boy Picnic Grill kääntää katseen puoleensa.



KLIK KLIK
Eva Solo
Finnish Design Shop
Selki-asema

Kaupunkisieni

Helsingin Stockmannilla on avattu Habitatti!

Sitä piti tietysti rientää katsomaan heti avajaispäivänä 8.5. Koska Habitat on Stockmannilla vain shop-in-shop -osastona, ei sen valikoima tietenkään vastaa kokonaisen myymälän valikoimaa, vaan tarjolla on joitakin pientavaroita, muutamia valaisimia, muutama huonekalu ja hyllyllinen tekstiilejä. Oikein mukavaa tavaraa ja kohtuuhintaista, onhan Habitat samaa konsernia Ikean kanssa.

Eero ahkeroi

Ihanaa, lempisuunnittelijani Eero Aarnio on todella tuottoisassa vauhdissa! Uusia tuotteita ja vanhojen sovelluksia putkahtelee markkinoille hurjalla syötöllä.

Yllä on Martelan valmistama uutuus Tree, jota voidaan käyttää tilanjakajana, vaatenaulakkona, koristeena... Jos hinta ei olisi yli 800 euroa, kävisin tilaamassa itselleni välittömästi ainakin yhden. Sitäpaitsi jokaista myytyä puuta kohden istutetaan neljä uutta hedelmäpuuta Perun Andeille!

Valaisinmarkkinoille putkahtaa Swan, kolmessa eri värissä.



Myös puutarhaan on jotain uutta tarjolla: Plastexin valmistama kastelukannu.



Hieno vanha Pony on siirtynyt oheistuotteisiin, ihan mielettömän ihania ja vielä kun tekstiilejä saisi poninvihreinä...

Avaimenperä



Pyyhe, kahdessa eri koossa



Pussilakana ja tyynyliina



Kaikkia näitä (kastelukannua lukuunottamatta) myy uusi verkkokauppa Design Eero Aarnio. KLIK KLIK:

Pienijalkaisen kinkkunaisen koti

Puhelin, sähköposti ja muut viestimet ovat piipanneet ahkeraan eilisen jälkeen. Täälläkin asiaan on jo nopeimmat ehtineet reagoida.

Kyllä, eilen ilmestyneessä Divaanissa on esitelty kotini. Tervetuloa.

Vaikka olen varjellut omaa koloani julkiselta esittelyltä kohtuullisen ahkerasti, suostuin heikkona hetkenäni joskus viime loka-marraskuussa antamaan luvan kuvaukseen ja juttuun. Asiaa oli tullut pehmiteltyä jo edellisen asunnon kanssa, jolloin kuvauksesta oli myös puhetta, tosin toisen lehden kanssa, mutta se jäi sitten laitettuani asunnon myyntiin. Joulukiireet astuivat kuvaan ja vuoden pimein aika, joten kuvaukset tehtiin lopulta helmikuun alussa.

Mitään erityistä kuvausta varten ei tehty, ehkä hieman tavallista viikkosiivousta parempi siivous ja tuoreita kukkia ja yrttejä. Kukkien ja yrittien lisäksi kuvissa ei ole mitään uutta - sen sijaan niistä puuttuu tavaraa ja osa on eri paikalla kuin normaalielämässä. Esimerkiksi olohuoneen erkkerissä on Le Corbusier -divaani.

Mitään erityisiä vaatimuksia ei kuvauksiin ollut. Omalta puoleltani tosin vaadin sen, että nimeä ei kerrota tai mitään muutakaan yksityiskohtaista, enkä halua näkyä kuvissa itse, missään nimessä. Jotenkin se veisi vielä enemmän yksityisyyttä tästä omasta kolostani kuin voin sietää.

Kun sain kuvat itselleni noin kuukausi sitten ja reaktio oli kyllä se, että ne olivat mielestäni aivan kamalia. Ihan liian valkoisia, kylmiä, steriilejä, persoonattomia, ylivalotettuja... juuri sellaisia mistä sisustuslehtien koteja aina syytetään ja mitä vastaan olen taistellut. Kaikkien tuttujen, jotka kodissani ovat käyneet, joukossa reaktio oli sama. Liian värittömiä, persoonattomia, liian valkoisia, "niistä puuttuu rock" ja mitälie. Mutta ehkä se on hyväkin, etten ihan tunnista niistä kotiani? On edelleen jotain mitä varjella?

Itse juttu taas on aivan puutaheinää. Sain alkuperäisen jutun luettavakseni ja hyväksyin sen täysin - mutta Divaanin toimitus onkin kirjoittanut jutun itsekseen aivan uusiksi, näkemättä kotiani! Ja se on täynnä virheitä. Ne ovat toki suuressa mittakaavassa merkityksettömiä, mutta kun totuuden tietää, ne ärsyttävät suunnattomasti.

Esimerkiksi:
- "virkattu" peitto ei ole virkattu vaan kudottu (=neulottu)
- keittiössä oleva paperinarutyö ei ole omatekemäni
- eteisen kenkäkaappi ei todellakaan ole mikään keittiökaapiston yläkaappi - mistä ihmeestä tällainenkin on keksitty?
- eteiskuvassa oleva muistitaulu ei todellakaan ole vanerinen pyykkipoikataulu, joka on oikeasti vastakkaisella seinällä
- keittiön (ja eteisen ja kylppärin) tasot eivät ole petsattu vaan vahattu
- kylppärissä "ruohonvihreä" ei vaihdu "limetinvihreään" vaan kuva on törkeän ylivalotettu - verratkaapa vaikka keittiökuvassa ja kylppärikuvassa näkyviä tasoja, ne ovat oikeasti samaa väriä
- Bubu-jakkara ei ole Alessin vaan XO:n ja sen lisäksi se ei ole mikään lisäsäilytin vaan roskakori...
Ja mitähän vielä.

Lisäksi teksti on täynnä ihmeellisiä kielikuvia tyyliin "[Makuuhuoneen] valaisin kertoo huoneen käyttöaktiivisuuden tilan". Whaaaat?

Ja useammat hohotukset on kyllä tullut tuttavapiiristä maininnalle "asukkaalla on pienikokoinen jalka". Joo, on, mutta mitä hittoa se sisustuslehteen kuuluu...

Ei mutta, ihan hauska kokemus sinänsä.

KLIK KLIK
Divaani

Ryhtirätti

Koska olen sangen pettynyt Magisson tiskirättitelineeseen, jouduin innostumaan Eva Solon uutuudesta.



En ole vielä tätä uutuutta nähnyt livenä, mutta ehkä pitää hakeutua hypistelemään ensi tilassa. Mielenkiintoinen ajatus ja kuten jo joskus aiemmin todettu, Eva Sololla on kyllä sellainen tuotekatalogi josta kelpaisi ihan mitä vaan omaan kotiin. Yksi erityisiä lemppari"suunnittelijoitani".

KLIK KLIK
Eva Solo
Magisso

Prinssi Mauno I

Paljastettakoon nyt sitten täälläkin viimeisin designhankintani. Jotain hopean kiiltävää ripauksella vihreää...



Hän on Prinssi Mauno I, viralliselta nimeltään Chai-lai Sethos Adofo, Taistelijaprinssi. Syntynyt huhtikuun alussa ja on nyt 4 viikkoa, kuvassa 3 viikkoa. Rodultaan egyptin mau. Silmät ovat vielä siniset, mutta muuttuvat vihreiksi myöhemmin.

Niinkuin varmaan monet aavistelivatkin, kissaan on ollut kuumetta jo pidempään. Nyt kun varausmaksu on maksettuna, voi hankinnan jo paljastaakin. Alkuvuodesta kävin tutustumassa Maunon isoäitiin ja kasvattajaan, samoihin aikoihin oli Maunon äiti astutettu ja siitä sitten vain odoteltiin pentuja. Niitä tuli loppujen lopuksi 5 kappaletta, joista Mauno sitten valikoitui omakseni. Heinäkuun alkuun asti tässä sitten odotellaan että Mauno täyttää vaaditun 12 viikkoa ja pääsee muuttamaan äitinsä luota. Pitkät 8 viikkoa vielä...

KLIK KLIK
Suomen Egyptin Maut ry

Bright and shiny day

Nyt ei pystynyt enää keksimään tekosyitä asian välttelemiseksi. Toimeen oli tartuttava kun heti aamusta paistoi aurinko. Ei muuta kuin kunnon aamiainen ja hommiin. Loppuvaiheessa sisäpihan puolella alkoi olla jo todella kuuma ja paahteessa alkoi päätäkin särkemään, mutta on se nyt ainakin tältä keväältä tehty. Ensi vuonna sitten uudestaan.

Ruutuikkunat ei muuten ole yhtään kivoja. Onneksi niitä ei ole kuin julkisivun puolella.

Palikkatesti

Jotain muutakin kuin norsukuviot jäivät mieleen mukaan Sisusta!-messuilta. Kotonadesignin kivat palikkajutut. Kotimaista, "jätteestä" tuotettua ja kivan näköistä - siis kertakaikkiaan palaset kohdallaan! Puusta, kivestä, Duratista...

Ilmoitustauluja



Magneetteja





Kelloja



KLIK KLIK
Kotonadesign

Nössöjen vappu

Vietimme eilen nössöjen vappua. Ulkoilua upeassa säässä, syömistä ja askartelua. Hyvää seuraa: hyvä ystävä ja naurava koira.

Tulos: paperiporkkanoita, jotka viimeistelin tänään. Pientä tuotekehitystä täytyy vielä tehdä, runko paistaa pahasti läpi.

Vuosipäivä

Tänään tuli vuosi siitä kun sain avaimet tähän kotiini. Siitä alkoi hurja remontti, ensimmäisenä riivittiin kuvan pylväät. Paljon on muuttunut, parempaan, omempaan suuntaan. Vieläkin on pikkuasioita listalla, mutta mikäs koti se sellainen on joka ei koko ajan elä?