Uusi lelu, surrurrur!
Hähää, tärskäytin eilen ja ostin itselleni uuden lelun, pitkään harkinnassa olleen ompelukoneen. Kaikesta käsityö- ja askarteluvimmasta huolimatta minähän siis olen aivan käsi ompeluhommissa. Tai no, ehkä käsi ei ole oikea sana tässä yhteydessä... liian positiivista.
Sen verran turvasin finanssipoliittista selustaani, että ostin halvimman löytämäni. Brother Anttilasta ysiysi. En kuitenkaan ole kovin varma siitä kuinka paljon sitä tulee käytettyä, joten monen sadan euron tuhlaaminen ei tuntunut kovin fiksulta. Tällä on kuitenkin kahden vuoden takuu, ja sinä aikana tiedän jo minkä verran käyttöä on, jos tuntuu että paljonkin ja se sen jälkeen hajoaa, voin jo ostaa kalliimman pro-vehkeen. Toistaiseksi riittää kun pääsee eteen ja taakse ja siksakkia.
Tänään pääsin sitä jo hieman testaamaan ja ensimmäiseksi piti tietysti ommella itselleen neulatyyny. Seuraavaksi onkin sitten jo listalla tyynynpäälliset. Katsotaan kuinka pian etenen ei-suorakulmaisiin objekteihin.
Tämä saattaa tietysti johtaa siihen, että entistä enemmän blogissa tullaan näkemään designin sijasta viutiloita puolivillaisia käsityötekeleitä. Sorppa kaverit!
Surrur.
Linksut:
Brother
Sen verran turvasin finanssipoliittista selustaani, että ostin halvimman löytämäni. Brother Anttilasta ysiysi. En kuitenkaan ole kovin varma siitä kuinka paljon sitä tulee käytettyä, joten monen sadan euron tuhlaaminen ei tuntunut kovin fiksulta. Tällä on kuitenkin kahden vuoden takuu, ja sinä aikana tiedän jo minkä verran käyttöä on, jos tuntuu että paljonkin ja se sen jälkeen hajoaa, voin jo ostaa kalliimman pro-vehkeen. Toistaiseksi riittää kun pääsee eteen ja taakse ja siksakkia.
Tänään pääsin sitä jo hieman testaamaan ja ensimmäiseksi piti tietysti ommella itselleen neulatyyny. Seuraavaksi onkin sitten jo listalla tyynynpäälliset. Katsotaan kuinka pian etenen ei-suorakulmaisiin objekteihin.
Tämä saattaa tietysti johtaa siihen, että entistä enemmän blogissa tullaan näkemään designin sijasta viutiloita puolivillaisia käsityötekeleitä. Sorppa kaverit!
Surrur.
Linksut:
Brother
Tunnisteet: Käsityöt
lähettänyt sitruuna
20:28
10 kommenttia:
Onnea ompelukoneen omistajalle! Kyl sä opit, usko pois. Kesään mennessä et muistakaan, ettet olisi koskaan osannut ommella :p
Mä oon niin innoissani! Ompelin jo farkkujen käänteetkin - käänsin ne kiireessä käsin viime viikonloppuna pikapaltteella (silitettävällä) ja nyt sitten pääsin ompelemaan niihin ihan oikeet käänteet. Sitten seuraaviin hommiin!
Kyllä nyt olisi äiti ylpeä tyttärestään jos tietäisi...
onneksi olkoon ompelukoneen johdosta. :c) Täytyy sanoa, että itse inhoan ompelua. Ainoastaan mielessä siintävä lopputulos jaksaa kuljettaa minua kaiken mittaamisen, neulomisen, langanjuuttumisien, alalangan solmujen ja muiden ärsyttävien ongelmien yli. Tsemppiä. Ja tekeleitä näytille, kiitos!
Äläs nyt, disainia se on omakin disain. Kohta voit jo pistää pystyyn oman pienen ompeluputiikin jolla on taiteellinen nimi - esim. Zitron's Chamber tai vastaavaa. Susta voi tulla boheemi käsityöläinen!
Mä huomaan ompeluksissani pitäytyväni tutussa ja turvallisessa: vaipat sujuu oikein hyvin, mutta esim. pussilakana olikin haasteellisempi. Jokin logiikassa ei kyllä toimi, mutta ei se mitään... :P
Sä et voi millään olla käsi ompeluhommissa, kun kaikkia kivoja käsitöitä olet nytkin väkrännyt. Jos joku on käsi käsitöissä, niin sen täytyy olla minä. :-D En ymmärrä koko touhusta yhtikäs mitään. Mä olen vaan hyvä suunnittelemaan muille tekemistä. ;) Toisaalta, mä en ole vielä löytänyt oikein mitään tekstiili-ihmistä sisältäni, kun kodin tekstiileistäkin kiinnostavat lähinnä pyyhkeet ja tyynynpäälliset. Ehkä minäkin vielä jonakin päivänä.... (Ja PÖH!)
Näytteitä todellakin vaaditaan!
Onneks olkoon uudesta toverista! Mä luulen että teillä tulee olemaan pitkä ja tapahtumarikas taival :D
Laitat sitten niitä tuotoksia tänne esille!!
Toi tapahtumarikas kuulosti lupaavalta - ja realistiselta valitettavasti. Noh, kunhan ei jäisi pölyttymään kaappiin (sitä ennen sille pitää ommella huppu...).
Selvästi huomaan, että mun pitää tehdä asennemuutos. Kaikki muut mun askarteluhommat on tehty metodilla "sinne päin", mutta toi ompelu selvästi vaatii vähän keskittymistä. Esimerkiksi pitäisi vissiin katsoa että kangas on leikattu suoraan jne...
Ja kyllä, ompeluhommissa mä olen ihan toivoton, vaikka muuten paljon erilaisia käsitöitä teenkin. Ompelu on aina ollut mulle sellainen joku mörkö - liekö syynsä sille että äitini on alkuperäiseltä koulutukseltaan pukuompelija (vaikkei ole niitä hommia tehnyt yli 30 vuoteen). Se ei ole koskaan osannut opettaa kotona, kun on niin eri tasolla (kuvitelkaa vielä 60-luvulla ommellut naisten puvut, ne ei olleet mitään suorakulmaisia halatteja...). Mun ompeluprojektit kotona meni aina kimitykseksi kun toinen on tumpelo ja toinen pro. Ja koulussakin ihan surkea käsitöissä - kuviksessa sit kymppi.
Ja onhan mulla koulutustakin - keskenjääneet artesaaniopinnot. Tosin kovien materiaalien puolelta, mutta ei se mitään. Jotain pohjaa siis olis ollut ryhtyä käsityöyrittäjähörhöksi. Mutta porvarillinen toimistotyö vei voiton. Ehkä sit kun asuntolaina on maksettu... (paitsi että sillon pääsen jo eläkkeelle)
Ei voi olla totta! Mä ostin 2 viikkoa sitten saman koneen Anttilasta, enkä oo ikinä osannu ommella mitään. Veljen pieni vauva on saanut multa jo vaikka mitä lahjaksi, illat ja yöt menee mukavasti Brotherin kanssa :)
Jesh, todistettavasti siis aloittelijankin käteen sopiva kone! :) Tämä oli hyvä uutinen.
Onnea uudesta ompelukoneesta!
Tätä kävin itsekin Anttilasta katselemassa sillä silmällä... mies sitten lupasi synttärilahjaksi.
Lähetä kommentti
<< Etusivu