Ihan parhaat herkut
Nick Caven uuden levyn julkaisupäivän kunniaksi piti ostaa ihan parasta suklaata: Fazerin vadelmakarpaloa. Juhlapäivä.
lähettänyt sitruuna
21:16
5. maaliskuuta 2008
Nick Caven uuden levyn julkaisupäivän kunniaksi piti ostaa ihan parasta suklaata: Fazerin vadelmakarpaloa. Juhlapäivä.
MINÄ
Töölöläinen hapan korppu, joka ähisee ja puhisee asunnon remontoinnin ja sisustamisen kanssa.
Aiemmat tekstit
- Villakoi?
- Valkoista asiaa
- Palleroisia
- Keittiörehuja
- Ne tiesivät että tulen tänään...
- Absoluuttinen harmaus
- Syyhy
- Lämpöä viikonlopuksi
- Tiskiä
- Kaakelikuvia
Tilaa
Blogitekstit [Atom]
11 kommenttia:
Oij!
Eräällä foorumilla ehdin jo kaipailla kuviasi. Mutta sitten jonkun vinkaamana löysin tänne. Että käyhän se näinkin. Kaunis blogi, ja mukavasti olet löytänyt ajankohtaisuuksia, ja sesongit elävät.
Ja ennenkaikkea; unohdin ton N.C:n julkkarin, joten tänks.
Kiitos vaan ja ollos hyvä. :)
Minulla olisi kinkkinen kysymys kauemmin blogia pitäneelle, koskien kuvien lisäämistä tekstiin. Miten ihmeessä saan kuvani niin, että ne pystyy katsomaan isompana kuvaa klikkaamalla. Mikä mahtaa olla oikea taikasana? Jokin tuolla omassa blogissani ei oikein toimi kun ei niitä kuvia voi klikkaamalla suurentaa.
Niin ja itse asiaan koskien postaustasi... enpä ole muuten tuota Fazerin makua maistanut mutta on varmaan hyvää, nam ;)
Riippuu siitä onko kuva linkkinä vai onko se ladattu Blogspotin (tai mun tapauksessa sitruunapuun) palvelimelle. Eli jos linkität netistä suoraan jonkun muun sivuilta niin sitten kuva tulee sellaisena kun se siellä on. Jos taas lataat kuvan omalta koneeltasi tolla Blogspotin kuvanlatausjutulla (se pieni kuvake siinä tekstinkirjoitusikkunan yläreunassa) niin sitten se tekee siitä pienennöksen, jonka linkittää tekstiin ja klikkaamalla pääsee isompaan versioon.
Ja toi suklaa on jumalaista. Karpalo leikkaa siitä sen ylimääräisen makeuden, millä taas on se ikävä vaikutus, että tuota suklaata voi syödä kevyesti koko levyllisen, eikä makeus ala tökkimään... pahapahapaha.
Tuota... mimmosta musaa tämä Nick tekee? (Kiva olla näin tietämätön. *nolonolo*) Tuo suklaa on valtavan hyvää ja jos musa on samantasoista niin se on rynnättävä kauppaan =).
Vaikea kuvailla Nickin musiikkia, on sellainen rujo vähän kaksijakoinen: balladeja ja rymistelyä. Balladit on vähän tyyliä Leonard Cohenin rockversio tai jotain... :D
Aika monet tunnistaa Nickin ja Kylie Minoguen dueton Where the wild roses grow. Se on sieltä siirappisemmasta päästä, vaikka tarina aika rosonen onkin.
Ehkä ennen levykauppaan ryysimistä kannattaa kuitenkin vierailla vaikka YouTubesta, sieltäkin löytyy tavaraa. On aika moniulotteinen tyyppi, joten ei kannata ihan yhden satunnaisotannalla valitun biisin perusteella tehdä analyysia. Jos kuitenkin haluaa heti ostaa levyn niin mä suosittelen ensin jotain helpommasta päästä, esimerkiksi Boatman's call, Good son tai No more shall we part. Tai sitten Greatest hitsiä.
Me loves. Chocolate and Nick.
Nick Cave on kuningas! 8)
Mitä olet tykännyt Dig, Lazarus, Dig!!!-levystä? :)
Omasta mielestäni levyn biiseissä olisi potenttiaalia parempaankin, mutta nyt lopputulos on jäänyt jotenkin pliisuksi Cave-asteikolla. :/ Moon Land ja Hold Onto Yourself ovat omat ehdottomat suosikkini levyltä, love it!
Olen ehtinyt kuunnella Lazarusta tosi vähän vasta, mutta toistaiseksi kuva on hiukan hajanainen ja hätäinen. Vauhdilla tehty. Ei huono, mutta ei ehkä mikään historiallinen masterpiece.
YouTube on ollut ahkerassa käytössä. Nick Caven ääni on hypnoottisen lumoava. Sanoitukset mielenkiintoisia ja sisältörikkaita. Musaa, jota olisi saatava kuunnella rauhassa,eikä lasten hälinässä. Hyvä syy saada lisää omaa aikaa =).
Kiitos sitruuna kun esittelit minut Nickille!
Ollos hyvä vaan, mahtavaa että olet löytänyt Nickin. Se ei todellakaan ole mitään taustamusiikkia, vaan vaatii kyllä paneutumista. Parasta se on rauhallisessa ympäristössä, pimeässä tai hämärässä, mukavassa asennossa...
Jeeeeeeeeees täälläkin Nick tiiviisti levylautasella...
=)
Lähetä kommentti
<< Etusivu