Sisustusta ja sitruunoita

Arkistolistaus maaliskuu, 2008

Tällä viikolla torstaista sunnuntaihin Helsingin Messukeskuksessa ensimmäiset Sisusta!-messut.

KLIK KLIK
Sisusta!

Ihana aurinkoinen kevätpäivä! Naapuritalon katto näytti siltä kuin siinä voisi paistaa kananmunan.

Aurinko antaa energiaa ja päätin pyhittää päivän lehtiarkiston järjestämiselle. Se tarkoitti hyppäämistä Ikean ilmaisbussin kyytiin ja hakemaan sieltä lehtikoteloita. Päädyin vanerisiin, kun halusin jotain tukevampaa kuin pahvia. Ja niihin ostin mustaa petsiä. Tarkoitus oli pyhittää ilta petsailulle, mutta kun olin sisäosia petsaamassa tuli soitto ja kutsu kahville keskustaan, jossa sitten ilta menikin. Sisäosat ehdin petsaamaan ja loppu jäi sunnuntaille, joka oli tarkoitus puolestaan pyhittää ompeluhommille. No, kahvittelu (teettely, siis) vanhojen ystävien seurassa olikin vielä kivempaa.

Katsotaan onnistuuko ulkopuolen petsaus siististi vai pitääkö turvautua jonkinlaiseen decoupage-projektiin… Toisaalta, kotelot tulevat kaappiin sisälle, joten niiden ei tarvitse olla ihan priimaa.

Vielä pitäisi organisoida nimikointi jotenkin. Muistaako kukaan nähneensä sellaisia nimilappu”koteloita” irrallisena myynnissä missään? Vinkki otetaan kiitollisuudella vastaan.

Pakkaspäivät ja kuivattava keskuslämmitys ovat saaneet lattiaraot napsahtelemaan auki erityisen ahkerasti viime päivinä. Melkoisia kraattereita on ilmestynyt lautojen väliin. Ne eivät tunnu ihan kamalan mukavilta paljaisiin jalkoihin ja välillä irronneita puukitin palasia jää sukkienkin pohjaan.

Kannattavinta olisi tietysti ollut hioa ja paikata lattia talvella kun kuivuus on maksimissaan, mutta eipä siinä oikein ole vaihtoehtoja, laitettava on juuri silloin kun asunto on tyhjillään eli ennen muuttoa. Tässä tapauksessa siis toukokuussa.

Lattia on vanha alkuperäinen kuusilauta (talo on valmistunut 1929) ja se alkaa olla tiensä päässä. Sitä on nyt hiottu sen verran mitä laudan paksuus antaa myöten, eli paikoittain alkaa olla jo aika ohuita säleitä. Seuraava kunnostus on siis joko kokonaan lautojen vaihto tai uusi materiaali lautojen päälle. Joka tapauksessa urakka on iso, kun asunto on täynnä tavaraa. Ja täällä kun ei ole kovin montaa normaalia katkosta huoneiden välillä eli rajauksia ei ole helppo tehdä. Esimerkiksi olohuoneen ja makuuhuoneen välillä on kyllä ovet (vanhat parilasiovet), mutta ei kynnystä. Eli olohuone, makuuhuone ja eteinen ovat kaikki yhtä yhtenäistä tilaa. Vain keittiöön on jonkinlaiset kynnykset. Ja keittiö on huoneiston pienin huone, eli sinne ei muu irtaimisto mahdu siksi aikaa kun muualta on lattia laitossa.

No, toivottavasti ei ihan lähiaikoina joudu tämän dilemman eteen…

Katselin tässä just telkkarista “Luukusta lukaali” -ohjelmaa. Tulipa mieleen että koskahan tehdään realistinen remonttiohjelma?

Tässä ohjelmassa remonttiryhmä pusertaa yli yön ja nukkuu parin tunnen tirsat asuntovaunussa pihalla, että saa homman valmiiksi määräaikaan mennessä.

HAH!

Todellisuudessahan homma kusee jo siinä vaiheessa kun reiskan kuuluu ilmestyä paikalle. Ai, ei se tänään tullut, no katotaan tuleeko huomenna. Eipä tullut, ehkä ensi viikolla. Jaa, ei se sitten tullutkaan, no mistäs se uusi putki/sähkö/remppamies löytyisi…

Itse asiassa, rempasta saisi kokonaisen ohjelmasarjan. Remonttimiehen etsintää, kadonneen remonttimiehen etsintää, uuden remonttimiehen etsintää, turhaan ohjeistat remonttimiestä – se tekee miten tekee kuitenkin, jälkien selvittelyä, laskujen selvittelyä jne.

Muutaman remontin tehneenä olen opetellut joka kerta tekemään enemmän ja enemmän itse. Näin aikataulut pysyvät omassa hanskassa, jälki on juuri sellaista kun haluaa tehdä ja sitäpaitsi, se on kivaakin (useimmiten)!

Itse en ole oikein löytänyt mieleistäni väriyhdistelmää Iittalan Origo-sarjasta, mutta ymmärrän kyllä niitä jotka ovat kyseistä sarjaa kotiinsa hankkineet. Sarja on jotenkin “tykkään, mutta en ihan kuitenkaan” minulle.

Ei ihan samaa sarjaa, mutta sukulaisia kuitenkin ovat MOW living -keittiötekstiilit.

Patakintaat:

Keittiöpyyhe:

KLIK KLIK:
Function Alley