Töölöläinen hapan korppu, joka sisustaa, remontoi, tekee käsitöitä, seuraa muotoilua, designia ja kissaansa Maunoa.

2. helmikuuta 2008

Yksinkertainen on kaunista?

Jos olisin vaihtamassa puhelinta, ja jos tässä puhelimessa olisi tekstiviestimahdollisuus, harkitsisin vakavasti.



Doron uusi erityisen yksinkertainen malli on tietysti tarkoitettu vanhemmille ihmisille (whattaheck, minähän olen todistetusti jo vähintään keski-ikäinen...), mutta oikeastaan se on aika cool. Pidän tällaisesta selkeästä muotoilusta - ja tietysti vähän hassuista esineistä. Sitäpaitsi käytän ehkä 5 % nykyisen puhelimeni ominaisuuksista. Soitan, vastaan puheluihin, lähetän ja vastaanotan tekstareita ja siinä se pääosin. No, myönnettäköön, että kameraakin tulee käytettyä, mikä sekin tuosta Dorosta puuttuu.

Nykyinen puhelimeni on Nokian N73, joka on sinänsä ihan hyvä puhelin, mutta niikuin suurimmassa osassa kodin tekniikkaa, siinäkin on tuhat tarpeetonta ominaisuutta. Myönnettäköön tosin, että puhelinkameroiden suhteen olen muuttanut aiempaa suhtautumistani, nykyään pidän sitä todella kätevänä ominaisuutena - varsinkin nyt kun puhelimessa on kunnon kamera (3,2 megapikselin kamera Carl Zeissin optiikalla) ja sillä saa jo ihan hyviäkin kuvia.



Niin, ja puhelin on työpuhelin, joten se on mikä on.

Tsekkaa:
Doro
Nokia

5 kommenttia:

Blogger fanny kirjoitti...

Uusimmassa Tekniikan Maailmassa (2/8) oli muuten senioripuhelinten vertailu, ja tämä oli siinä mukana. Näyttö oli surkea, mutta muuten ilmeisesti varsin passeli peli.
Musta toi näyttää vaan liikaa lasten lelupuhelimelta. :D

3. helmikuuta 2008 0:03  
Blogger sitruuna kirjoitti...

No siksipä se niin hauska olisikin :D
Mä en jaksa ymmärtää miten jotkut suhtautuvat niin ryppyotsaisesti puhelimiin, niitä pitää olla aina vaihtamassa ja saatava se uusin malli, jossa on kaikki kodin hifikeskuksen ominaisuudet. Sen vuoksi mä voisin haluta jotain niin simppeliä kuin mahdollista... (aina pitää olla vastarannankiiski)

3. helmikuuta 2008 0:45  
Blogger fanny kirjoitti...

Niin no... toi lähinnä näyttää siltä, että se pärähtäisi soimaan jotain karmaisevaa "Piippolan vaaria" tai vastaavaa, no, mitä ne lasten hilavitkuttimet yleensäkin moikaa.
(Ja tietysti se, että mun puhelimeni on musta. Aina. ;) )

3. helmikuuta 2008 12:50  
Blogger Maya kirjoitti...

Eipä ole omassa luurissa maata mullistavia ominaisuuksia. Vanha Samsungin puhelin on jo reippaasti yli kolmen vuoden ikäinen mutta vielä toimii enkä näin ollen keksi syytä sitä vaihtaa. En ymmärrä miksi puhelimia pitäisi olla koko ajan vaihtamassa, varsinkin jos vanhat ovat vielä täysin toimintakuntoisia. Kallista puuhaa ja turhaa.

Ei löydy hifikeskuksen ominaisuuksia meikäläisen luurista. Ei pääse nettiin, ei ole radiota eikä mp3 soitinta, ei edes muistikortille paikkaa. Eikä ole edes ollut tarvetta, ainakaan vielä :)

4. helmikuuta 2008 8:55  
Anonymous Heidi kirjoitti...

Molemmat tuttuja malleja, toinen enemmänkin ja toinen isovanhempien pöydältä bongattuna. :-D

4. helmikuuta 2008 15:08  

Lähetä kommentti

<< Etusivu