Aurinkoenergiaa
Vihdoin aurinko on tullut esiin ja antamaan energiaa. Olikin hetken jo kohtuullisen epätoivoista, kun harmautta vain jatkui ja jatkui. Tämä on ihan parasta, ei lunta ja aurinko paistaa! Jos lunta ei tulekaan, tämä on ollut paras talvi ever. (Juu, en voi sietää lunta, mutta pessimistinä en silti usko etteikö sitäkin vielä ehdittäisi saamaan.)
Aikaansaamismomentti lisääntyy eksponentiaalisesti valon määrään suhteutettuna. Käsitöitäkin alkaa valmistumaan.
Paperinarusta valmistui vihdoin pitkään kesken ollut peitteentapainen. Englanniksi sitä kutsutaan nimellä "throw", joka kertoo sen funktion täydellisesti. Se ei siis ole käyttöesine vaan jotain, mikä näennäisen huolettomasti (casual) heitetään (yea, right) sohvan tai nojatuolin käsinojalle tai selkämykselle.
Ja jossain välissä ehdin töräyttämään sisustuksellisista omenoista piirakankin. Tätä ei tosin kehtaa leipomiseksi kutsua, pakasteesta valmis kaurainen pohja, omenasiipaleet ja kermaviilimunasokerilitku.
Aikaansaamismomentti lisääntyy eksponentiaalisesti valon määrään suhteutettuna. Käsitöitäkin alkaa valmistumaan.
Paperinarusta valmistui vihdoin pitkään kesken ollut peitteentapainen. Englanniksi sitä kutsutaan nimellä "throw", joka kertoo sen funktion täydellisesti. Se ei siis ole käyttöesine vaan jotain, mikä näennäisen huolettomasti (casual) heitetään (yea, right) sohvan tai nojatuolin käsinojalle tai selkämykselle.
Ja jossain välissä ehdin töräyttämään sisustuksellisista omenoista piirakankin. Tätä ei tosin kehtaa leipomiseksi kutsua, pakasteesta valmis kaurainen pohja, omenasiipaleet ja kermaviilimunasokerilitku.
Tunnisteet: Käsityöt
lähettänyt sitruuna
10:19
16 kommenttia:
Paperinarusta kutomasi peitto on upea! Miten toteutit noinkin suuren työn, teitkö sen paksuilla pyöröpuikoilla?
Mistä löytyy mielestäsi laajin paperinaru- valikoima (langan paksuus/väri huomioiden)?
Itse olen myös ihastunut paperinaruun ja kun tajusin siirtyä ihan ohueen naruun niin töiden tekokin helpottui huomattavasti.
oisko sulla antaa ohjetta tuohon peittoon? :)
Ei mulla muuta, mutta onko noi koppakuoriaiset tosiaan NOIN isoja kuin miltä ne takaseinällä näyttää? O__O ...huisia...
Paperinarupeitto on kudottu ihan tavallisilla puikoilla, se ei ole kovin leveä tosin. Mitään ohjetta ei ole antaa, se on ihan suora kaistale.
Paperinaruista on paras valikoima ehdottomasti Pirkanmaan Kotityöllä, jonka lankoja Helsingissä myy Helsky. Myös verkkokauppa toimii hyvin.
Ja joo, on ne isoja. :)
miten paksuilla puikoilla kannattaa tehdä, mistä ostit paperinarun (jotain ihan ohuttako?)? =)
Woodnotesin vastaavan tyyppistä paperinarupeittoa olen kuolannut, mutta hinta on tökkinyt. Muistatko suunnilleen, mitä peitto tuli itse tehtynä kustantamaan? Ihan huippuhieno!
Puikot oli muistaakseni seiskat ja tuo on sitä ohuempaa Pirkka-narua, sitä on kahta vahvuutta. Paksummastakin olen tehnyt, seinävaatteen työhuoneeseen, ja sitä kudoin muistaakseni kasin puikoilla.
Ja tuohon peittoon meni vyyhti, mitähän sen maksaisi, pari kymppiä?
Minakin olen kehitellyt mielessani paperinarupeittoa. Kyselin Hakaniemen Hallin Vihreasta vyyhdista, ja heilla oli metrin pituisia paksuja pyoropuikkoja tarjolla, joilla onnistuisi myos leveampi peite (itse haluaisin sangylle lahes parimetrisen peitteen, eli se pitaisi tehda kahdesta palasta).
Paperinarua saattaa loytaa tosi halvalla Tiimarista, Postista, Clas Ohlsonista, Bauhausista, ym. Noita hienoja vareja ei kylla taida muualla olla kuin Helskylla.
Ja sitruunan peitteesta tuli tosihieno. :c)
Vaikka paperinarua löytyykin halvemmalla niin olen silti kyllä henkilökohtaisesti tullut siihen tulokseen että tuo Pirkka-naru on ehdottomasti laadukkainta. Ja tietysti paras värivalikoima. Eikä se nyt niiiiin kallista ole, tuollainenkin iso peitto on kuitenkin niin harvaa kudosta, että yksi vyyhti riitti isoon peittoon.
Mä jaksan taas vain ihailla sun kädentaitoja. Matto on hieno ja varsinkin väri on kaunis!
terv: kateellinen jolla ei pysy puikot kädessä :/
Woodnotes paperinarupeitteitä on tullut tullut ihailtua kaupoissa, mutta käyttö epäilyttää.. siis voiko noita oikeasti käyttää vai onko paperinarupeite vain koriste? Siis kokemuksia käytöstä.. Onko paperinarupeiton alle oikeasti mukava käpertyä? :)
Minkä kokoinen paperinarupeitteesi suunnilleen on? Inspiroiduin näin kevään korvalla tuosta niin, että taidan kokeilla vajavaisia kykyjäni... :) Voi olla, ettei tuloksena ole kuin sutta, sekundaa ja kosolti ärräpäitä, mutta sittenpähän tiedän. Ja voin nöyrin mielin jatkaa Woodnotes-peitosta haaveilua. Ja muutenkin, jos sinulla on antaa hyviä vinkkejä peitteen tekemiseen, olisi kiva, jos jakaisit niitä.
Kiitos muuten hyvällä maulla tehdystä blogista. Käyn lukemassa tätä ainakin pari - kolme kertaa viikossa, ja usein tulee ahaa-elämyksiä. Keep on doing good work! :)
onko tuo paperinaru hirveän raskasta kutoa?
Eihän tuo mikään käyttöpeitto ole, ei se lämmitä eikä ole edes kovin mukava. Eli ihan koristeeksi vaan tein. Pitäisi varmaan olla moninkertainen, että lämmittäisi, sitten voisi kuvitella että se voisi toimia ilmavana lämmittimenä.
Mun peitto on ehkä jotain metrin levyinen ja pari metriä pitkä, en ole tarkkaan mitannut. Yksi vyyhti siihen meni narua.
Helppo kutoa, kun jälki ei ole tarkkaa. Kudoin aina oikeaa. Eikä ole edes raskasta kutoa.
Ja kiitos nauriille!
Eksyin blogiisi yhden foorumin kautta, ja tykkään tästä kovasti! Kiva, kun pidät tätä. Tuollaista paperinarupeitettä voisin kokeilla itsekin, vaikka en varsinainen käsityöihme olekaan. Minun kohdallani patalapuksi jäänyt kaulahuivi on totisinta totta...
Just luin jostain, että se Woodnotesin peitto on käsinkudottu, joten ihan vastaavanlaisen saa varmasti itse tehden, eli ei muuta kuin puikot heilumaan :)
Lähetä kommentti
<< Etusivu