Erään kylpyhuone/putkiremontin tarina
Olen jo aiemminkin pohtinut, että pitäisi kai kirjoittaa tarinaa eräästä putkiremontista ja sen seurauksena tehdystä kylpyhuoneremontista, ja Avaruusasemalta sainkin kimmokkeen tehdä sen nyt. Tämä on pitkä tarina, mutta ehkä joku saa siitä vinkkejä, siksi myös yleistä asiaa putkiremontista ajattelin kirjailla ylös.
Tämä tapahtui muutamia vuosia sitten, edellisessä asunnossani, joten remontti ei käsittele nykyisen kotini kylpyhuonetta mitenkään. Tässä oli putkiremontti juuri valmistunut kun ostin asunnon, joten seuraavaan 50 vuoteen sitä ei tässä pitäisi joutua kokemaan.
Löysin mieleiseni asunnon. Ihana ylimmän kerroksen hyväkuntoinen kaksio 1913 rakennetusta Helsingin kantakaupungin jugendtalosta. Ostaessa tein kuten hyvänä tapana on, eli haastattelin parhaani mukaan sekä välittäjän että isännöitsijän. Välittäjä oli ison ketjun ammattilainen, isännöitsijä myöskin ison toimiston palveluksessa ja hoitanut kyseistä taloyhtiötä muistaakseni 26 vuotta. Molemmat vakuuttivat, että isoja remontteja ei ole tulossa lähivuosina ja taloyhtiö on erittäin hyvin hoidettu.
Näiden puheiden päädyin tekemään kaupat asunnosta. Vaikka asunto oli hyväkuntoinen, halusin tietysti tehdä sinne pintaremonttia, saadakseni sen oman näköisekseni. No, myönnettäköön, pintaremontti on ehkä hieman alakanttiin terminä.
Yksi seinä kaadettiin, lattian laminaatti purettiin toivossa josko alta löytyisi riittävän hyvä puulattia, ei löytynyt, uusi laminaatti tilalle. Katto paikattiin ja se sekä seinät maalattiin. Keittiöön tehtiin täydellinen remontti eli vanhat kaapit ja koneet kannettiin pihalle ja uudet tilalle. Makuuhuoneeseen asennettiin liukuovikaapistot. Kylpyhuoneeseen laitettiin uudet kaakelit, tosin vanhojen päälle, jotta vesieristyksiin asti ei tarvinnut purkaa. Uudet hanat, allaskaappi ja alla, suihkukaappi, valaisimet. Vessa oli erikseen, sinne lattian laatoitus, uudet kaapistot seinälle, seinien maalaus, valaisin.
Joulukuun alussa tein kaupat, huhtikuun alussa muutin, eli 4 kk remonttia. Yhtiökokous oli toukokuussa, ei mitään mullistavaa, ei puhetta remonteista. Kesäkuussa tuli lappu että taloyhtiössä tehdään putkiston tarkastuksia. Eipä siitä tullut mitään päätellyksi. Seuraavaksi tulikin sitten syyskuulla paperit luukusta, että taloyhtiön putkiston kunto on kartoitettu ja todettu sen olevan välittömän korjaamisen tarpeessa minkä vuoksi on käynnistetty putkiremontin valmistelut niin että alustavan suunnitelman (suunnitelma oli siis ehditty jo tehdä!) mukaiset tarjouspyynnöt pyydetään lokakuussa, marraskuussa järjestetään ylimääräinen yhtiökokous ja jos siellä äänestetään remontin aloittamisen puolesta, alkaa putkiremontti joulukuun alusta.
Tadaa! Melko täsmälleen puoli vuotta muuttoni jälkeen olin tilanteessa, jossa taloon, johon "ei ollut tulossa isoja remontteja lähivuosina" olin putkiremontin keskellä. Putkiremontin, joka on taloyhtiöiden remonteista suurin ja vaikein.
Kaikki lausunnosta vastuulliset kohauttelivat olkapäitään ja totesivat, että ei voinut tietää ja voivoi. Ihan tuli yllätyksenä.
Putkiremontti alkoi toisesta päästä taloa, joten minun vuoroni oli seuraavan kesän lopussa. Elokuussa kannoin tavarani väliaikaisesti vuokraamaani asuntoon ja pakkasin loput tavarat.
Muutama vinkki putkiremontin (ns. täydellinen remontti, erikseen ovat ns. uudet menetelmät, erilaiset pinnoitukset jne) ajaksi:
- asunnossa ei voi asua, sinne ei tule vettä, ovet ovat auki käytävään, sähköt eivät ole päällä jne, hanki siis väliaikaisasunto sillä remontti yleensä kestää kuukausia
- kannattaa viedä mahdollisimman paljon tavaraa pois, erityisesti arvokkaat tavarat sekä pehmeät, pölyä keräävät, kuten sohva
- sitä mitä ei vie pois, pakkaa tiiviisti, sillä hienoista pölyä on JOKA PAIKASSA. Et halua sitä esimerkiksi televisiosi sisään.
- huomioi, että ovet ovat yleensä auki koko rapusta, niin alaovet kuin asuntojenkin ovet, usein lupauksista huolimatta myös kadulle, eli kuka tahansa jamppa voi kävellä asuntoosi koska tahansa. Et siis halua jättää televisiotasi sinne.
- jos mahdollista, hanki johonkin välioveen lukko, jonka taakse voit lukita asuntoon jäävät tavarat edellämainituista syistä
- huomaa että usein sähköt ovat poikki, enemmän tai vähemmän, joten tyhjennä pakastin ja jääkaappi
- aikataulut eivät koskaan pidä, älä siis varaa väliaikaisasunnon vuokrasopimusta päättymään silloin kun asuntosi pitäisi olla valmis
- varaa pitkää pinnaa, edessä on taisto
Taloyhtiön remonttiryhmä (usein = hallitus vahvistettuna isännöitsijällä ja valvojalla eli alan ammattilaisella) tekee remonttisuunnitelman, johon sisältyvät myös pintamateriaalien valinnat. Yleensä määritellään jonkinlainen perustasoinen paketti, johon sisältyvät hanat, kylpyhuonekalusteet (pytty, allas) sekä kaakelointi. Perushintaan voit valita näistä, usein esimerkiksi kaakeleissa on eri värivaihtoehtoja, mutta jos haluat jotain muuta, maksat tietysti erotuksen itse.
Kannattaa huomioida että tämä ryhmä harvoin on sisustusalan ammattilaisia, joten jos haluat asuntoasi sisustaa edes jonkinlaisella persoonallisuudella tai tyylillä, joudut yleensä turvautumaan näihin erotusmaksuihin. Ottaen huomioon että putkiremontin kustannus on yleisesti jotain 500 ja 800 euron välillä per neliö (Helsingissä), siihen lisättynä väliaikaisasunnon vuokra ja muuttokulut, nettilittymät yms, sekä nämä erotusmaksut, voi lasku olla ihan kohtuullinen. Riippuen tietysti taloyhtiön toimista, minkä verran on pystytty säästämään etukäteen, voidaanko taloyhtiöstä myydä esimerkiksi ylimääräisiä asuntoja tms.
Koska kerralla remontoidaan koko talo, pääosin sarjatyönä samoilla materiaaleilla, kannattaa oman poikkeavan suunnitelmansa kanssa olla tarkkana. Asunnosta toiseen sukkuloivat remonttimiehet eivät todellakaan jaksa muistaa, tuliko tähän asuntoon vihreää vai punaista maalia. Paikalla kannattaa siis käydä mahdollisimman usein, jotta virheitä saadaan edes jonkun verran perattua pois. Loppuvaiheessa kun asennuksia tehdään, kannattaa paikalla käydä päivittäin.
Itse tein kaikista huoneista (kph, wc, keittiö) kuvallisen selvityksen kaikista käytetyistä materiaaleista, väri- ja tuotekoodeineen. Lisäksi kaikki yksityiskohdat tietysti käydään vielä työnjohdon kanssa läpi ennen remonttia. En tiedä miten pieleen ilman niitä olisi mennyt, niidenkin kanssa meni ihan riittävästi.
Koska oma asuntoni oli hiljattain remontoitu (niinpäniin), päätin että juurikaan muutoksia ei tehdä vaan käytetään jo kerran tehtyjä suunnitelmia ja materiaaleja säästetään sen verran mitä mahdollista.
Purkutyöt alkoivat joskus syyskuun alkupuolella, jonka jälkeen oli melko hiljaista kun koko pystylinja purettiin kerralla. Syys- ja lokakuussa ei siis paljoa tapahtunut.
Purkamisen jälkeen alkoi jälleenrakennus. Ja myös tapahtumarikkain vaihe. Kun uudet putket olivat paikoillaan, lattiat valettiin. Sen jälkeen alkoi ns. hienojakoisempi työ.
Jostain syystä vesieriste laitettiin ensin vanhojen kaakelien päälle. Hetkinen, eihän niin pitäisi tehdä. Siispä askel taaksepäin ja kaakelin purku. Vanhojen kaakelien alla oli muuten pahvit, ilman vesieristeitä, ja pahveista näki että ne olivat täysin kuivat. Siis todella hyvin tehty vanha kylpyhuoneremontti! (Mutta ne kukkakaakelit oli vaan pakko peittää). Tässä vaiheessa siis kannettiin roskiin hieman yli vuosi sitten seiniin laitetut uudet kaakelit. Riipaisi kohtuullisesti.
Sen jälkeen edettiin enemmän tai vähemmän nytkähdellen. Eräänä päivänä tulin taas katsomaan tilannetta ja vessaan oli takaseinälle piikattu rättipatterin roilot. Hyvä homma, mutta rättipatteri oli tulossa viereiseen huoneeseen, kylpyhuoneeseen.
Nooh, sattuuhan sitä, kerrankos sitä väärän huoneen seinää piikkaa. Seuraavaksi roilot piikattiin viereiseen huoneeseen. Kun näin ne, ihmettelin että kovin on korkealle hanakulmat merkattu. Selvisihän syykin, piikkari oletti että sinne tulee lyhyt rättipatteri, kun tulossa oli pitkä. Jos oikea rättipatteri olisi asennettu piikattuihin kohtiin, olisi se mennyt katosta läpi. Asiahan olisi selvinnyt siitä kuvallisesta ohjelapusta vilkaisemalla, lappu ei ollut sen kauempana kuin ovenpielessä...
Vessan nurkkaan asennettiin viemäriputki, kuten ennenkin. Siihen viereen nostettiin myös tulovesiputkia, jotka koteloitiin reippaasti. Ennen nurkassa oli vain putki, nyt siis kotelo, joka oli noin 2,5 kertaa putken levyinen. Kun vessa oli alle metrin levyinen niin ymmärrätte mitä tilan nipistys siihen tekee...
Pyysin että kylpyhuoneen katto nostetaan vessan katon tasalle, joka oli korkeammalla. Sanomattakin lienee selvää, että vessan katto laskettiin kylpyhuoneen katon tasalle. Nih. Yhdessä vaiheessa ilmastointiputkia arvottaessa (niille piikattiin kaikkiaan kolme eri reikää seinään) tosin näytti jo siltä että katto laskeutuu oven yläkarmin tasalle, eli ehkä pitäisi olla onnellinen että sain katon edes kylpyhuoneen katon tasalle.
Olin pyytänyt että vessa maalattaisiin kuten ennenkin, sivuseinät kirkkaan vihreät (niinpä tietysti) ja takaseinä harmaa, värikoodit ohjeesta. Eräänä aamuna tietysti yllätin maalarin vessasta ison maalitonkan kanssa - maalarinvalkoista. Noo, pienen ohjeistuksen jälkeen hän oli lähtenyt hakemaan vihreää ja löytänyt alakerrasta mintunvihreää. Onneksi oikea sävy löytyi lopulta. Jälleen ohje - kuvallinen - olisi löytynyt ovenpielestä.
Vessan kattoon pyysin upotetun halogeenispotin, valaisimen olin hankkinut itse. No, katto oli asennettu paikoilleen ensin, sitten oli huomattu että mites se valaisin upotetaan, joten oli tehty iso neliskulmainen luukku kattoon, jotta saadaan valaisin upotettu ja luukku sitten peitetty valkoisella peltilevyllä. *läpsäisee otsaansa*
Vessanpytyn olin pyytänyt erilaisen kuin taloyhtiön valitsema. Kun olin marraskuun viimeisenä lauantaina ilmoittanut muuttavani takaisin, ei pyttyä ollut perjantaina paikoillaan. Kun oli erilainen... vaikeahan se on neljässä kuukaudessa tilauksesta saada Idon peruspyttyä hankittua Helsingissä... No, pienen, mutta kiivaan soittelun jälkeen pytty ilmestyi paikoilleen, tosin liimauksen jälkeen siihen ei saanut 24 h istua ja ensimmäiset 3 pv piti vesi kantaa ämpärillä.
Sanomattakin selvää lienee myös että seinälle asennetut kolme kaappia olivat vinossa.
Vessa valmiina.
Entä kylpyhuoneen puoli. Hmm.
Satuin olemaan paikalla kun "pojat" asensivat suihkun pystytankoa. Toinen asensi yläpäätä yhteen kaakelirivin saumaan, toinen alapäätä toiseen. Siis eri riviin. Eikun uusiksi, pari kaakelia pois (mosaiikkia), vähän vesieristysmömmöä jne.
Allaskaappi oli Svedbergsin laatikosto, jonka päällä oli malja-allas. Se tietysti oli kolhittu irroituksessa sen verran että päältä, onneksi takaa, oli pala lohjennut. Kaappia oltiin jo asentamassa sen verran korkealle, että maljan reunat olisivat olleet about kainalon korkeudella kun ehdin hätiin. No kun siellä kuulemma on vesiputkien ulostulot juuri kaapin kiinnityskohtien kohdalla. Pienillä sahausoperaatioilla kaappi saatiin alemmaksi. Myöhemmin eräs elvis kytki hanan paikoilleen niin että laatikoston alin laatikosto ei mennyt kiinni. Teki työnsä ja lähti. Luuli varmaan etten huomaisi että laatikko jää auki? Tai etten välittäisi?
Suihkukaappi, siis sellaiset sisään taittuvat seinät, asennettiin tietysti noin 5 cm irti maasta. Siellähän on pohjassa se taipuva silikonilista, joka pitää veden kaapin sisällä kun siellä suihkutellaan. Paitsi jos se killuu 5 cm irti lattiasta.
Kattoon tulivat samanlaiset upotetut halogeenispotit kuin vessaankin. Ilmeisesti remppajamppa oli väsynyt hommaansa ja pyytänyt naapuripuusta oravan tilalla, reiät olivat nimittäin sen näköiset että orava on ne jyrsinyt.
Taloyhtiön paketissa kynnykseksi oli määritelty tammilista. Sekä ohjepapereissa että työnjohdon kanssa läpikäytynä olin ilmoittanut, että kynnykseksi mikä tahansa muu, mutta ei tammilista. Joko metallinen lista tai sitten lista samasta mosaiikkilaatasta kuin lattiakin oli. Arvatkaa mikä lista oli asennettu?
Valmistui se kylppärikin joskus.
Ja tässä vain kohokohtia, eihän sitä kaikkea pientä enää muista näin parin vuoden jälkeen.
Joka tapauksessa:
- tee suunnitelmat paperilla, valvo niiden toteutumista aktiivisesti ja käy paikalla!
- muista, että isoissa urakoissa jokaisella työalueella on omat urakoitsijat, vaikka joku yritys pääurakoitsijana onkin ja nimellinen työnjohtaja työmaalla onkin. Joudut joka tapauksessa neuvottelemaan sähköjutut, putkijutut, ilmastointijutut, kirvesmiesjutut, maalarijutut jne erikseen - yleensä itse tekijöiden kanssa.
- rahaa palaa
Siinä vaiheessa, kun taloyhtiö alkoi puuhaamaan ullakkorakentamista (muistakaa, että asuin ylimmässä kerroksessa) alkoi mitta olla sen verran täynnä että asunto meni myyntiin. Ullakkorakentamista ei tosin toteutettu, mutta sekin ehdittiin valmistella ihan piirustuksiin asti hallituksen toimesta, kunnes yhtiökokouksessa asukkaat äänestivät hankkeen nurin.
Onnea vaan nykyisille asukkaille, toivottavasti olette tyytyväisiä! (Jos satutte tänne eksymään.) Asunto oli ihana, taloyhtiöstä voi olla montaa mieltä.
Tämä tapahtui muutamia vuosia sitten, edellisessä asunnossani, joten remontti ei käsittele nykyisen kotini kylpyhuonetta mitenkään. Tässä oli putkiremontti juuri valmistunut kun ostin asunnon, joten seuraavaan 50 vuoteen sitä ei tässä pitäisi joutua kokemaan.
Löysin mieleiseni asunnon. Ihana ylimmän kerroksen hyväkuntoinen kaksio 1913 rakennetusta Helsingin kantakaupungin jugendtalosta. Ostaessa tein kuten hyvänä tapana on, eli haastattelin parhaani mukaan sekä välittäjän että isännöitsijän. Välittäjä oli ison ketjun ammattilainen, isännöitsijä myöskin ison toimiston palveluksessa ja hoitanut kyseistä taloyhtiötä muistaakseni 26 vuotta. Molemmat vakuuttivat, että isoja remontteja ei ole tulossa lähivuosina ja taloyhtiö on erittäin hyvin hoidettu.
Näiden puheiden päädyin tekemään kaupat asunnosta. Vaikka asunto oli hyväkuntoinen, halusin tietysti tehdä sinne pintaremonttia, saadakseni sen oman näköisekseni. No, myönnettäköön, pintaremontti on ehkä hieman alakanttiin terminä.
Yksi seinä kaadettiin, lattian laminaatti purettiin toivossa josko alta löytyisi riittävän hyvä puulattia, ei löytynyt, uusi laminaatti tilalle. Katto paikattiin ja se sekä seinät maalattiin. Keittiöön tehtiin täydellinen remontti eli vanhat kaapit ja koneet kannettiin pihalle ja uudet tilalle. Makuuhuoneeseen asennettiin liukuovikaapistot. Kylpyhuoneeseen laitettiin uudet kaakelit, tosin vanhojen päälle, jotta vesieristyksiin asti ei tarvinnut purkaa. Uudet hanat, allaskaappi ja alla, suihkukaappi, valaisimet. Vessa oli erikseen, sinne lattian laatoitus, uudet kaapistot seinälle, seinien maalaus, valaisin.
Joulukuun alussa tein kaupat, huhtikuun alussa muutin, eli 4 kk remonttia. Yhtiökokous oli toukokuussa, ei mitään mullistavaa, ei puhetta remonteista. Kesäkuussa tuli lappu että taloyhtiössä tehdään putkiston tarkastuksia. Eipä siitä tullut mitään päätellyksi. Seuraavaksi tulikin sitten syyskuulla paperit luukusta, että taloyhtiön putkiston kunto on kartoitettu ja todettu sen olevan välittömän korjaamisen tarpeessa minkä vuoksi on käynnistetty putkiremontin valmistelut niin että alustavan suunnitelman (suunnitelma oli siis ehditty jo tehdä!) mukaiset tarjouspyynnöt pyydetään lokakuussa, marraskuussa järjestetään ylimääräinen yhtiökokous ja jos siellä äänestetään remontin aloittamisen puolesta, alkaa putkiremontti joulukuun alusta.
Tadaa! Melko täsmälleen puoli vuotta muuttoni jälkeen olin tilanteessa, jossa taloon, johon "ei ollut tulossa isoja remontteja lähivuosina" olin putkiremontin keskellä. Putkiremontin, joka on taloyhtiöiden remonteista suurin ja vaikein.
Kaikki lausunnosta vastuulliset kohauttelivat olkapäitään ja totesivat, että ei voinut tietää ja voivoi. Ihan tuli yllätyksenä.
Putkiremontti alkoi toisesta päästä taloa, joten minun vuoroni oli seuraavan kesän lopussa. Elokuussa kannoin tavarani väliaikaisesti vuokraamaani asuntoon ja pakkasin loput tavarat.
Muutama vinkki putkiremontin (ns. täydellinen remontti, erikseen ovat ns. uudet menetelmät, erilaiset pinnoitukset jne) ajaksi:
- asunnossa ei voi asua, sinne ei tule vettä, ovet ovat auki käytävään, sähköt eivät ole päällä jne, hanki siis väliaikaisasunto sillä remontti yleensä kestää kuukausia
- kannattaa viedä mahdollisimman paljon tavaraa pois, erityisesti arvokkaat tavarat sekä pehmeät, pölyä keräävät, kuten sohva
- sitä mitä ei vie pois, pakkaa tiiviisti, sillä hienoista pölyä on JOKA PAIKASSA. Et halua sitä esimerkiksi televisiosi sisään.
- huomioi, että ovet ovat yleensä auki koko rapusta, niin alaovet kuin asuntojenkin ovet, usein lupauksista huolimatta myös kadulle, eli kuka tahansa jamppa voi kävellä asuntoosi koska tahansa. Et siis halua jättää televisiotasi sinne.
- jos mahdollista, hanki johonkin välioveen lukko, jonka taakse voit lukita asuntoon jäävät tavarat edellämainituista syistä
- huomaa että usein sähköt ovat poikki, enemmän tai vähemmän, joten tyhjennä pakastin ja jääkaappi
- aikataulut eivät koskaan pidä, älä siis varaa väliaikaisasunnon vuokrasopimusta päättymään silloin kun asuntosi pitäisi olla valmis
- varaa pitkää pinnaa, edessä on taisto
Taloyhtiön remonttiryhmä (usein = hallitus vahvistettuna isännöitsijällä ja valvojalla eli alan ammattilaisella) tekee remonttisuunnitelman, johon sisältyvät myös pintamateriaalien valinnat. Yleensä määritellään jonkinlainen perustasoinen paketti, johon sisältyvät hanat, kylpyhuonekalusteet (pytty, allas) sekä kaakelointi. Perushintaan voit valita näistä, usein esimerkiksi kaakeleissa on eri värivaihtoehtoja, mutta jos haluat jotain muuta, maksat tietysti erotuksen itse.
Kannattaa huomioida että tämä ryhmä harvoin on sisustusalan ammattilaisia, joten jos haluat asuntoasi sisustaa edes jonkinlaisella persoonallisuudella tai tyylillä, joudut yleensä turvautumaan näihin erotusmaksuihin. Ottaen huomioon että putkiremontin kustannus on yleisesti jotain 500 ja 800 euron välillä per neliö (Helsingissä), siihen lisättynä väliaikaisasunnon vuokra ja muuttokulut, nettilittymät yms, sekä nämä erotusmaksut, voi lasku olla ihan kohtuullinen. Riippuen tietysti taloyhtiön toimista, minkä verran on pystytty säästämään etukäteen, voidaanko taloyhtiöstä myydä esimerkiksi ylimääräisiä asuntoja tms.
Koska kerralla remontoidaan koko talo, pääosin sarjatyönä samoilla materiaaleilla, kannattaa oman poikkeavan suunnitelmansa kanssa olla tarkkana. Asunnosta toiseen sukkuloivat remonttimiehet eivät todellakaan jaksa muistaa, tuliko tähän asuntoon vihreää vai punaista maalia. Paikalla kannattaa siis käydä mahdollisimman usein, jotta virheitä saadaan edes jonkun verran perattua pois. Loppuvaiheessa kun asennuksia tehdään, kannattaa paikalla käydä päivittäin.
Itse tein kaikista huoneista (kph, wc, keittiö) kuvallisen selvityksen kaikista käytetyistä materiaaleista, väri- ja tuotekoodeineen. Lisäksi kaikki yksityiskohdat tietysti käydään vielä työnjohdon kanssa läpi ennen remonttia. En tiedä miten pieleen ilman niitä olisi mennyt, niidenkin kanssa meni ihan riittävästi.
Koska oma asuntoni oli hiljattain remontoitu (niinpäniin), päätin että juurikaan muutoksia ei tehdä vaan käytetään jo kerran tehtyjä suunnitelmia ja materiaaleja säästetään sen verran mitä mahdollista.
Purkutyöt alkoivat joskus syyskuun alkupuolella, jonka jälkeen oli melko hiljaista kun koko pystylinja purettiin kerralla. Syys- ja lokakuussa ei siis paljoa tapahtunut.
Purkamisen jälkeen alkoi jälleenrakennus. Ja myös tapahtumarikkain vaihe. Kun uudet putket olivat paikoillaan, lattiat valettiin. Sen jälkeen alkoi ns. hienojakoisempi työ.
Jostain syystä vesieriste laitettiin ensin vanhojen kaakelien päälle. Hetkinen, eihän niin pitäisi tehdä. Siispä askel taaksepäin ja kaakelin purku. Vanhojen kaakelien alla oli muuten pahvit, ilman vesieristeitä, ja pahveista näki että ne olivat täysin kuivat. Siis todella hyvin tehty vanha kylpyhuoneremontti! (Mutta ne kukkakaakelit oli vaan pakko peittää). Tässä vaiheessa siis kannettiin roskiin hieman yli vuosi sitten seiniin laitetut uudet kaakelit. Riipaisi kohtuullisesti.
Sen jälkeen edettiin enemmän tai vähemmän nytkähdellen. Eräänä päivänä tulin taas katsomaan tilannetta ja vessaan oli takaseinälle piikattu rättipatterin roilot. Hyvä homma, mutta rättipatteri oli tulossa viereiseen huoneeseen, kylpyhuoneeseen.
Nooh, sattuuhan sitä, kerrankos sitä väärän huoneen seinää piikkaa. Seuraavaksi roilot piikattiin viereiseen huoneeseen. Kun näin ne, ihmettelin että kovin on korkealle hanakulmat merkattu. Selvisihän syykin, piikkari oletti että sinne tulee lyhyt rättipatteri, kun tulossa oli pitkä. Jos oikea rättipatteri olisi asennettu piikattuihin kohtiin, olisi se mennyt katosta läpi. Asiahan olisi selvinnyt siitä kuvallisesta ohjelapusta vilkaisemalla, lappu ei ollut sen kauempana kuin ovenpielessä...
Vessan nurkkaan asennettiin viemäriputki, kuten ennenkin. Siihen viereen nostettiin myös tulovesiputkia, jotka koteloitiin reippaasti. Ennen nurkassa oli vain putki, nyt siis kotelo, joka oli noin 2,5 kertaa putken levyinen. Kun vessa oli alle metrin levyinen niin ymmärrätte mitä tilan nipistys siihen tekee...
Pyysin että kylpyhuoneen katto nostetaan vessan katon tasalle, joka oli korkeammalla. Sanomattakin lienee selvää, että vessan katto laskettiin kylpyhuoneen katon tasalle. Nih. Yhdessä vaiheessa ilmastointiputkia arvottaessa (niille piikattiin kaikkiaan kolme eri reikää seinään) tosin näytti jo siltä että katto laskeutuu oven yläkarmin tasalle, eli ehkä pitäisi olla onnellinen että sain katon edes kylpyhuoneen katon tasalle.
Olin pyytänyt että vessa maalattaisiin kuten ennenkin, sivuseinät kirkkaan vihreät (niinpä tietysti) ja takaseinä harmaa, värikoodit ohjeesta. Eräänä aamuna tietysti yllätin maalarin vessasta ison maalitonkan kanssa - maalarinvalkoista. Noo, pienen ohjeistuksen jälkeen hän oli lähtenyt hakemaan vihreää ja löytänyt alakerrasta mintunvihreää. Onneksi oikea sävy löytyi lopulta. Jälleen ohje - kuvallinen - olisi löytynyt ovenpielestä.
Vessan kattoon pyysin upotetun halogeenispotin, valaisimen olin hankkinut itse. No, katto oli asennettu paikoilleen ensin, sitten oli huomattu että mites se valaisin upotetaan, joten oli tehty iso neliskulmainen luukku kattoon, jotta saadaan valaisin upotettu ja luukku sitten peitetty valkoisella peltilevyllä. *läpsäisee otsaansa*
Vessanpytyn olin pyytänyt erilaisen kuin taloyhtiön valitsema. Kun olin marraskuun viimeisenä lauantaina ilmoittanut muuttavani takaisin, ei pyttyä ollut perjantaina paikoillaan. Kun oli erilainen... vaikeahan se on neljässä kuukaudessa tilauksesta saada Idon peruspyttyä hankittua Helsingissä... No, pienen, mutta kiivaan soittelun jälkeen pytty ilmestyi paikoilleen, tosin liimauksen jälkeen siihen ei saanut 24 h istua ja ensimmäiset 3 pv piti vesi kantaa ämpärillä.
Sanomattakin selvää lienee myös että seinälle asennetut kolme kaappia olivat vinossa.
Vessa valmiina.
Entä kylpyhuoneen puoli. Hmm.
Satuin olemaan paikalla kun "pojat" asensivat suihkun pystytankoa. Toinen asensi yläpäätä yhteen kaakelirivin saumaan, toinen alapäätä toiseen. Siis eri riviin. Eikun uusiksi, pari kaakelia pois (mosaiikkia), vähän vesieristysmömmöä jne.
Allaskaappi oli Svedbergsin laatikosto, jonka päällä oli malja-allas. Se tietysti oli kolhittu irroituksessa sen verran että päältä, onneksi takaa, oli pala lohjennut. Kaappia oltiin jo asentamassa sen verran korkealle, että maljan reunat olisivat olleet about kainalon korkeudella kun ehdin hätiin. No kun siellä kuulemma on vesiputkien ulostulot juuri kaapin kiinnityskohtien kohdalla. Pienillä sahausoperaatioilla kaappi saatiin alemmaksi. Myöhemmin eräs elvis kytki hanan paikoilleen niin että laatikoston alin laatikosto ei mennyt kiinni. Teki työnsä ja lähti. Luuli varmaan etten huomaisi että laatikko jää auki? Tai etten välittäisi?
Suihkukaappi, siis sellaiset sisään taittuvat seinät, asennettiin tietysti noin 5 cm irti maasta. Siellähän on pohjassa se taipuva silikonilista, joka pitää veden kaapin sisällä kun siellä suihkutellaan. Paitsi jos se killuu 5 cm irti lattiasta.
Kattoon tulivat samanlaiset upotetut halogeenispotit kuin vessaankin. Ilmeisesti remppajamppa oli väsynyt hommaansa ja pyytänyt naapuripuusta oravan tilalla, reiät olivat nimittäin sen näköiset että orava on ne jyrsinyt.
Taloyhtiön paketissa kynnykseksi oli määritelty tammilista. Sekä ohjepapereissa että työnjohdon kanssa läpikäytynä olin ilmoittanut, että kynnykseksi mikä tahansa muu, mutta ei tammilista. Joko metallinen lista tai sitten lista samasta mosaiikkilaatasta kuin lattiakin oli. Arvatkaa mikä lista oli asennettu?
Valmistui se kylppärikin joskus.
Ja tässä vain kohokohtia, eihän sitä kaikkea pientä enää muista näin parin vuoden jälkeen.
Joka tapauksessa:
- tee suunnitelmat paperilla, valvo niiden toteutumista aktiivisesti ja käy paikalla!
- muista, että isoissa urakoissa jokaisella työalueella on omat urakoitsijat, vaikka joku yritys pääurakoitsijana onkin ja nimellinen työnjohtaja työmaalla onkin. Joudut joka tapauksessa neuvottelemaan sähköjutut, putkijutut, ilmastointijutut, kirvesmiesjutut, maalarijutut jne erikseen - yleensä itse tekijöiden kanssa.
- rahaa palaa
Siinä vaiheessa, kun taloyhtiö alkoi puuhaamaan ullakkorakentamista (muistakaa, että asuin ylimmässä kerroksessa) alkoi mitta olla sen verran täynnä että asunto meni myyntiin. Ullakkorakentamista ei tosin toteutettu, mutta sekin ehdittiin valmistella ihan piirustuksiin asti hallituksen toimesta, kunnes yhtiökokouksessa asukkaat äänestivät hankkeen nurin.
Onnea vaan nykyisille asukkaille, toivottavasti olette tyytyväisiä! (Jos satutte tänne eksymään.) Asunto oli ihana, taloyhtiöstä voi olla montaa mieltä.
lähettänyt sitruuna
21:48
16 kommenttia:
Painajainen :( Itsellä vain tavallinen kylppäriremontti tulossa, mutta silti sieppaa...
Meillä alkoi kylpyhuoneremontti eilen ja heti oli jo saatu kylpyhuoneen vieressä olevan makuuhuoneen tapetti repeämään yhdestä kohtaa ja halkeamaan 2 kohtaa lattiasta kattoon asti.
Eteisessä ole myös onnistuttu saamaan halkeamia vuosi sitten tammikuussa rempattuun eteisen seinään.
Tässä ei voi kuin odotella tulevaa. Niin ja me asumme siellä kaiken keskellä ;o
Onnea vaan...
Jäipä tuosta vielä sanomatta: KUVATKAA KAIKKI VAIHEET!
Etpä ole sitruuna helpolla päässyt tuosta rempasta. On se kyllä kumma homma, kun niinkin kallis projekti kuin putkiremppa on, niin sitä on sitten toteuttamassa sellaiset tahvot joilla lukemisen ymmärtämisessä ja omien aivojen käytössä on jotain vikaa. Mikä hemmetti siinä oikein on, että jos asiakas on vielä vaivaitunut tekemään ja antamaan selkeät ohjeet niin ei siltikkään mene perille. Kyllä omien aivojen käyttö on sallittua remppamiehilläkin.
Se on vain se välinpitämättömyys. Kun ei tehdä omaan niin ei mitään väliä vaikka olisikin vain vähän sinne päin... No, onneksi asiakkaalla on oikeus valittaa virheistä mutta ei se helppoa ole!
Kuten sitruuna tuossa mainitsikin niin kannattaa ehdottomasti kuvata kaikki vaiheet ja tämän lisäksi käydä paikanpäällä joka päivä. Pahitteeksi ei ole myöskään kirjata ylös mitä on tehty ja missä on mokattu mikäli näin pääsee käymään ;) Onpahan sitten jotain muistin tukena kun on valituksien aika!
Näitä tämmöisiä tarinoita lueskellessa tulee huokaistua pitkään ja syvään, että itse saa olla tekemässä taloaan, eikä voi syyttää sitten kuin itseään, jos jokin menee pieleen. Kokemusta on meilläkin erittäin mielenkiintoisista urakoitsijoista aiemmasta kämpästä. Hyvin samanlaista välinpitämättömyyttä kuin mitä sullakin oli kylppäriremontin yhteydessä. Ihan käsittämättömiä puupäitä löytyy raksa-alalta. Ja huomattu on sekin, että eivät ne ohjeet aina auta. Mekin olimme tehneet kaakeloinnista laatta laatalta selvän kartan, jota seuraamalla ei olisi voinut kuvitella olevan vaikeaa tehdä kylppärin laatoitus. Noh, lopputulos oli se, että meille väitettiin, "ette kai te nyt kuvittele, että kukaan oikeasti nyt tommosta karttaa rupea seuraamaan". Ja siitä lystistä vielä sai maksaa 500 euroa extraa... Noh, siinäpähän sitten purkivat laattoja sieltä pois, jotka olivat väärissä paikoissa. Että näin.
Parasta olisikin tehdä itse kaikki niin saisi varmasti suoraan ja juuri sellaista kun haluaisi...
Aina sitä jaksaa ihmetellä, että miten yksi kokonainen ala on täynnä niin toivottomia tapauksia, että millään ei ole mitään väliä.
Pahimpia tapauksia varmaankin ovat juuri tuollaiset isojen taloyhtiöiden remontit, joissa on monta aliurakoitsijaa eikä kukaan jaksa kuunnella toisiaan saati asiakkaita. Sitä kuitenkin luulisi että työntekijälle olisi helpointa seurata niitä ohjeita silloin kun ne ovat olemassa, ei tarvitsisi tehdä omasta päästä mitään, kun siellä päässä ei tungosta taida olla. Mutta ei.
Ilmeisesti katteet ovat niin kovia, että voi hyvin tehdä sutta ja sekundaa ja korjata ja ottaa valitukset vastaan. Luulisi, että hyvin tekemällä jäisi kuitenkin omistajillekin käteen enemmän... Sen lisäksi, kun nyt on menossa oikea remontti- ja sisustubuumi, luulisi että saumaan kannattaisi iskeä, mutta kun ihmisillä on jo valmiiksi se kuva että remontissa kuitenkin menee kaikki pilalle ja se on raskasta niin kuinka moni jättää koko remontin tekemättä kun mielikuva siitä on painajainen?
Oli ne katteet vaikka kuinka hyvät, en silti näe tuossa tyylissä mitään kannattavaa bisnesideaa. Kunnolla tekemällä säästyy a) aikaa, b) rahaa ja c) asiakaskadolta - joka aivan varmasti tulee, sen verran uskon karman lakeihin. ;c)
Voi ahdistus mitä luettavaa tuo juttusi on. Vaikka olenkin kuullut osia sieltä ja täältä niin yhteenvetona se on tosi ankea. Mutta tulihan kylppäristä ja vessasta hienot. :c)
No enhän minäkään siihen kateasiaan usko, mutta pakkohan niiden on olla ihan julmetut, kun kerran pystytään tekemään sutta ja sekundaa! Vaikka kaipa noita firmoja menee nurin ja nousee pystyyn tämän tästä.
Ja mikä tekee omasta taannoisesta remontistani karuimman, ovat sen lähtökohdat. Kun tilanne ei ollut se, että ihanaa, pitkän odotuksen jälkeen saa vanhan kylpyhuoneen kuntoon ja uudeksi vaan se, että juuri laitettu revitään alas ja upouudet kaakelit kärrätään kaatopaikalle. Tavallaan pahinta oli ennen remonttia, tieto siitä oli aivan hirvittävä isku niin että itse remontti tuntui jo siedettävältä. Kyllä ne itkut itkettiin ennen itse remonttia.
Kamala juttu kaikenkaikkiaan. Meilläkin on edessä jossain vaiheessa kylppäriremppa, mutta putket oletettavasti pysyvät vielä pitkään kunnossa, onneksi *kop kop*
Olipa ikävä kokemus. Kun keittiöremonttia tehtiin, sattui juuri tuollaisella hällä väliä asenteella oleva sähkömies. Meille sattui onneksi pikkutarkka, tyylisilmää omaava kirvesmies, joka mittasi kaiken millilleen. Tuollaisen ammattilaisen kun löytää, niin kannattaa heti varata hänet kaikkiin projekteihin.
Ah, mä muistan tämän rempan. Tsiisus mitä sössimistä - eikä kukaan tietenkään ottanut vastuuta mistään?
Hohhoijaa...
Tuo putkiremppatarina kuulostaa erittäin tutulta! Omassa asunnossamme olivat remppahäiskät mm. keksineet hitsata vasta paikalleen asennetun ja suojamuoveista esiin riisutun altaan päällä - väliäkös tuolla vaikka pintaan vähän hitsauksen sulamisroiskeita tuleekin... ja eihän silläkään ole niin väliä, miten päin suihkun vesisyöttö kytketään; kylmästä saa tulla tulikuumaa ja toisinpäin. Putkiakin kiinniteltiin vähän mihin sattuu niin, että jälkiä jouduttiin peittelemään pitkin matkaa.
En suosittele kenellekään ko. remonttifirmaa.
t: Qarkki
ps. uusi lukija ilmoittautuu!
Fanny,
juu, vastuuhan jäi tietysti minun omille harteilleni, ei sitä kukaan muukaan ottanut. Lisäksi tietysti sain asianajajan palkkion maksettavaksi - onneksi vain omani kun oikeuteen asti en uskaltanut asiaa lähteä viemään.
Isännöitsijä ravisti harteitaan ja kun kysyin että kun puoli vuotta ennen katastrofin paljastumista tiedustelin remontteja ja sanottiin että ei lähivuosina niin hän sanoi että "eihän me voida alkaa tuollaisista remonteista varoittelemaan kun sitten kukaan ei uskalla alkaa tekemään remonttia". JOO, en todellakaan olisi "uskaltanut" kylppäriäni remontoida, jos olisin tiennyt että ne kaakelit revitään vuoden sisään alas ja kärrätään kaatopaikalle.
Välittäjän puolelta todettiin, että mitään tietoa tulevasta remontista ei ollut saatu (no ei kai tuollaiselta isännöitsijältä).
Myyjän puolelta oli sellainen tilanne, että ostin asunnon kuolinpesältä, eli myyjät (sisarukset) eivät tietysti "olleet kuulleetkaan" talossa puhuttavan putkiremontin tulossa olosta.
Ja kaiken kaikkiaan tilanne oli se, että "varsinainen myyjä" siis kuoli (oli vielä elossa kun asunto pantiin myyntiin, mutta kuollut siinä vaiheessa kun minä kaupat tein), välittäjä vaihtoi firmaa ja isännöitsijä jäi eläkkeelle. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa isännöitsijälle vielä annettiin eläkkeellelähtölahja, kun hän niin hyvin oli tätä taloyhtiötä hoitanut 26 vuotta, kuin omaa taloaan... Siinä kohti teki kyllä mieli huutaa että HAISTA PASKA, luulisi 26 vuoden aikana oppineen talon tuntemaan sen verran hyvin että tuon kokoinen remontti ei tule yllätyksenä. (Tästä voinee päätellä lievää katkeruutta kyseistä herraa kohtaan...)
Quarkki,
nää remonttijutut on kyllä aina jotain niin käsittämätöntä. Tuntuu olevan monilla sellainen asenne niinkuin vaatisi jotain täysin kohtuutonta, kun haluaa että työ on tehty siististi, paikkoja ei turmella, laatu on priimaa, materiaalit sellaiset kuin sovittu ja niin edelleen.
Tuosta putkien ristiin kytkemisestä kuulin juuri myös kohtalotoveriltasi. Siinä onkin sitten kiva esimerkiksi jos putket vievät pyykkikoneeseen, pitäisi pestä 30° villapyykki ja hanasta tulee tulikuumaa... puhumattakaan tietysti itsestäänselvyydestä eli henkilövahingoista.
Sellainen vaan tuli mieleeni, että tietenkään eivät lue ohjeita, nehän on MIEHIÄ..! Useimmat remppatyypit siis. Sehän olisi itsensä halveeraamista tarttua jonkun remonteista-mitään-tajuamattoman akan kirjoittamiiin lappusiin....ja vielä noudattaa ohjeita. Niin kätevää kuin se olisikin meidän muiden (naisten) mielestä... Joo tiedän, kauheeta yleistämistä, joissain miehissäkin on ainesta jne, mutta jotenkin raksahommiin tuntuu kumuloituvan tietynlainen ihmismateriaali.
Onnittelut kuitenkin sitkeästä taistelusta ja hyvännäköisestä vessasta & kylppäristä!
Jutustasi löytyi paljon hyviä vinkkejä putkiremonttiin henkisesti valmistautuvaa ystävääni varten, täytyykin kehottaa pysyttelemään valppaana. Kiitos Sinulle!
Riksun kommenttiin jatkumona, että meillä tarkat piirustukset ja ohjeet teki mies ja niitä noudatetaan, yllätys yllätys, täydellisesti.
Aiempi kommenttini seinien halkeilusta on ollut ainoa "turma" tähän mennessä. Nyt on jo kaakelit asennettuina ja saumausaineetkin paikoillaan. Putkimies on luvannut käydä tänään ja ehkä jo viikonloppuna päästään omaan suihkuun.Jihuu!
Niin. Tiedän kyllä, että jos olisin ollut mies enkä tällainen markkaviiskyt pitkä "tyttö" niin niiden ohjeiden noudattaminen olisi ollut varmaan asteen verran helpompaa. Jotenkin tuntuisi niin paljon HELPOMMALTA niille remppamiehillekin lukea siitä seinältä että jahas, tähän tulee tämmönen ja tähän tämmönen.
Ja koska työkseni yhtä sun toista ohjetta joudun väkräämään, väitän osaavani tehdä aika selkeät ja helppolukuiset ohjeet, jotka on kuitenkin sen verran tarkkoja, että niistä selviäisi ihan kaikki, jos vaan jaksaisi lukea.
Ja työkseni kuitenkin asioin aikalailla miehisten alojen kanssa (ostajana), joten väitän myös osaavani olla siedettävä asiakas. Osaan heittää läppää ja olla ystävällinen, joskin tietysti tiedän mitä haluan ja sen myös pyrin saamaan.
Mutta ei. Ei sitten niin millään.
Tsemppiä vaan riksun ystävälle ja kirsille, teillä alkaa olla voiton puolella!
Lähetä kommentti
<< Etusivu